torstai 13. tammikuuta 2011

Mikä lihaan verrattava herkku?

5 pisteen vihje: Paksu, myydään tuplana ja sisältää 10 % rasvaa.
3 pisteen vihje: Tähän liittyy toinen kansallisväreistämme, eikä se ole painava.
1 pisteen vihje: Suomalaisen kansallisherkun, blöön, kevytversio

Vastaus selviää tekstin loppupuolella.

Nykyään kuluttajalla on makkarahyllyllä mistä valita. Sanomattakin on selvää, että lihapitoisemmista, luomuista ja nitriitittömistä sun muista erikoismakkaroista saa varmasti maksaa ekstraa, mutta toisaalta omalle terveydelle (tai oletukselle oman terveyden vaalimisesta) on aika vaikea asettaa hintaa. 

Vatajan nitriititön täyslihalenkki on oma lenkkisuosikkini viime syksyltä. Minulle iskee joskus vastustamaton himo pistää ruisleivän päälle lenkkisiivuja. Mitä lie suomalaista luolamiehisyyttä tai ihan vain isän peruja, mutta monessa paikassa minulle tulee hieman nolo olo tämän mieltymyksen jakamisesta julkisesti. Tämä kyseinen Vatajan tuote on myös mausteeton, maidoton, soijaton ja gluteeniton ja väistämättä tulee sellainen olo, että onko se myös mauton. Jokainen testatkooon itse, minusta siinä on kiva hento savuaromi ja hyvälle maistuu. 

Luomutuotteissa löytyy nykyään myös kivasti makkaroita ja leikkeleitä. Esimerkiksi Pajuniemi valmistaa luomumakkaroita, -nakkeja ja -saunalenkkiä. Nitriitittömiä tuotteet eivät ole. Pirkan Luomu Grillimakkara on ymmärtääkseni juuri Pajuniemen valmistamaa.Itse olin alussa yllättynyt lisäaineista luomutuotteissa, mutta luomu ei tosiaan tarkoita lisäaineettomuutta. Tosin luomutuotteissa sallitut lisäaineet on  tarkoin määritelty: sallittuja lisäaineita on noin kolmekymmentä. Väriaineita tai keinotekoisia makeutusaineita ei saa käyttää, säilöntäaineista kaksi on sallittuja. Lisätietoa halukkaille löytyy osoitteesta www.luomu.fi

Mielenkiintoinen lihatuotteiden lisäaineita koskeva artikkeli löytyy täältä. Artikkelin mukaan ihmiset olivat kovin tohkeissaan natriumglutamaatin poistamiseksi, vaikka nitriitit ja fosfaatit ovat todennäköisesti suurempi paha. Vähemmilläkin lisäaineilla pärjättäisiin, sen myöntävät isojenkin yhtiöiden pomot. Lisäainevaaravyöhykkeessä ovat etenkin leikki-ikäiset lapset, jotka saavat ravinnosta painokiloihin suhteutettuna eniten lisäaineita (lähde Verkkoklinikka).



Yksi päivä alkoi mieli halajaa hapankaalia ja sen kerahan makkara sopii oivallisesti. Hapankaalin seuralaiseksi suositellaan mausteisia makkaroita, mutta nyt lautasella virnisteli ihan perinteisiä nakkeja. Rakas saksalainen ystäväni on käännyttänyt minut hapankaalin satunnaiseksi syöjäksi. Ensimmäisellä Suomen vierailullaan Bine valmisti pekonilla ja hapankaalilla täytettyä pastaa ja se oli kerrassaan hyvää. Tässä hapankaalin viimeviikkoisena seuralaisena Kivikylän Wanhan Ajan Nakki, jonka lihapitoisuus on uskomattomat 87%. Go Nakki!

Ps. Nyt kun kerran makkarasta tuli puhe, niin on ihan pakko sanoa vielä tämä. Omasta mielestäni makkaran irvikuva on kevytversio Sinisestä lenkistä. Se sisältää lihaa 5 %. Häh?! Voiko tällaista olla ja miten sitä saa kutsua makkaraksi?  Osuvampi nimitys saattaisi olla Kevyt lihaan verrattava tuote. Tämä voisi tietysti säikäyttää herkimmät lihansyöjät. Vain Jumala itse tietää, mitä makkara sisältää, julistaa Hikipedia, ja saattaa olla oikeassa. Anteeksi nyt tämä purkaus, mutta pistää vihaksi, että näin suomalaista kansallisruokaa parjataan. Eihän mitään saa nykyään kutsua enää fetaksikaan, miksi kukaan ei suojele makkaraa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti