Keskiviikkona keittelin oikein ison kattilallisen borssikeittoa (ohje varmaan lähes kolminkertaisena). Tämä ruokahan kertakaikkiaan jakaa mielipiteitä, mutta itse en voi kerta kaikkiaan ymmärtää, ettei joku pitäisi tästä keitosta. Keitin jättisatsin, koska en pidä punajuurten kuorimisesta ja raastamisesta, mutta nyt syksyllä saa tosi isoja punajuuria, joten pääsee vähän helpommalla. Toinen syy suureen satsiin on se, että myös anoppini pitää kovasti tekemästäni borssikeitosta, joten hänelle meni osa keitosta.
Juurikin tällä hetkellä uunissa kypsyy potlohko eli peruna-lihavuoka. Possun etuselkä sattui silmääni kaupan tarjouksista ja siitä muistui heti mieleeni tämä helposti valmistuva perinneruoka. Tällä kertaa tosin lisäilin mausteeksi laakerinlehteä ja pippuria sekä muutaman tomaatin (n. 1kg perunoita, pari sipulia, 600 g paloiteltua etuselkää, 3 tomaattia, 2 laakerinlehteä, kokonaisia piureita, 2-3 tl suolaa, vettä). Tähän vuokaruokaan kävisivät monet juurekset ja mausteet kokin mielen mukaan.
Ruoka on yksinkertainen, mutta niin kertakaikkisen perinteikäs ja toimiva. Mietin taas äsken, että miten noilla aineksilla voi saada niin makoisaa ruokaa, mutta ehkä salaisuus on rasvaisemmassa lihassa ja pitkässä haudutusajassa. Tänään potlohko muhi loppujen loppuksi lähemmäs kolme tuntia. Suosittelen lämpimästi vaikkapa karjalanpaistin ystäville!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti