Herkkusieni-pekonikeitto

Kaupassa näin herkkusieniä ja ajattelin, että niiden kanssa voisi rakentaa keiton pekonista. Marko suhtautui kovin epäilevästi ja tuumasi, ettei aiemmin ole moisesta kuullut. No, mieli muuttui keiton maistamisen jälkeen. Tosi hyvää!

Herkkusieni-pekonikeitto (4 ann.)

1 pkt (140 g) pekonia
400 g tuoreita herkkusieniä
2 sipulia
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kuivattua persiljaa
½ tl kirveliä
1 dl ruokakermaa
100 g kantarelli-tuorejuustoa
2 rkl vehnäjauhoja
tuoretta persiljaa
mustapippuria

1. Paista pekoniviipaleet ja nosta lautaselle.
2. Irrota sienistä kannata ja paloittele suurin osa sienistä pieniksi kuutioiksi. Kuori ja hienonna sipulit. Paista herkkusieni-sipuli seosta pekonin rasvassa viitisen minuuttia.
3. Kaada kattilaan litra vettä, lisää sieni-sipulisekoitus ja kuivat yrtit sekä suola. Keitä 30 minuuttia.
4. Lisää ruokakerma, pekonit, tuorejuusto, mustapippuri ja vesitilkkaan sekoitetut vehnäjauhot. Kuumenna ja keitä parisen minuuttia.
5. Lisää tuoretta persiljasilppua ja tarkista maku.

Arvonta suoritettu!

Eilen suoritettiin Ruokailmiö-blogin historian ensimmäinen arvonta. Kyseessä oli kysely siitä, mistä löytyy mielestäsi paras kesäkahvila. Askartelin oikein perinteisiä paperilappusia ja mieheni toimi onnenonkijana. Tällä kertaa voitto kolahti Karolle, joten onneksi olkoon. Palkinnoksi lähtee muffini-kirja ja erikoista Kalevin karviaismarja-mantelisuklaata. Että ei muuta kuin leipomaan ja herkuttelemaan!

Kiitos kaikille vastanneille! Ja erityiskiitos vinkeistä, kaikki tulivat tarpeeseen. Tämä ei varmasti jää blogin ainoaksi arvonnaksi, niin hauskaa se oli.

Mousaka

Ajattelin tehdä munakoisolasagnea, kunnes tajusin, että sehän on käytännössä mousakaa. Katselin muutamaa kreikkalaista ohjetta maustevalintoja tehdessä. Suomalaisista versioista yleensä on karsittu monia mausteita. Itäisemmissä ja lämpimämmissä maissa kaneli on tärkeä mauste ja sitähän sujahtaa mousakaankin.Joisain resepteissä ruokaa tukevoittamaan ja sakeuttmaan käytetään vielä kananmunia ja niin on tehty nyt tässäkin ohjeessa.

Ohjeesta tulee iso (todella iso) vuoka. Munakoisot kannattaa todella "itkettää" kunnolla, omastani tuli melko nestepitoista kananmunista huolimatta, harkullista makua se ei toki häirinnyt. Laitoin muuten yhteen väliin kolme lasagnelevyä imemään hieman nestettä, koska aavistelin, että nestettä saattaa tulla reilusti. Tähän ohjeeseen pienensin hieman kastikkeiden määrää, alunperin tein niitä vähän liian reilusti.

Mousaka (6-8 annosta)

2 munakoisoa viipaloituina
suolaa
(3 lasagnelevyä)

Jauhelihakastike:
400 g jauhelihaa
2 sipulia hienonnettuna
500 g paseerattua tomaattia
3 dl vettä
1½ tl suolaa
1 tl sokeria
1 tl kuivattua persiljaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1 tl paprikajauhetta
1 tl valkosipulijauhetta (tai 2 murskattua valkosipulinkynttä)
1/4 tl kanelia
mustapippuria myllystä
1 laakerinlehti
1 rkl vehnäjauhoja
1 kananmuna

Juustokastike
25 g voita
2 rkl vehnäjauhoja
6 dl maitoa
150 g juustoraastetta (emmental-mozzarella)
(½ tl suolaa)
2 kananmunaa

1. Ripottele viipaloitujen munakoisojen pintaan reilusti suolaa ja anna nesteen nousta pinnalle puolen tunnin ajan. Pyyhi viipaleet kuivaksi ja paista viipleet nopeasti pannulla molemmin puolin. Voit käyttää halutessasi öljyä, mutta munakoisot imevät sitä aika lailla.
2. Valmista jauhelihakastike. Ruskista jauheliha, lisää sipulit ja kuullota hetki. Lisää tomaatti, vesi ja kaikki mausteet ja hauduttele puolisen tuntia. Suurusta kastike lopuksi vesitilkkaan sekoitetuilla vehnäjauhoilla. Kun kastike on hieman jäähtynyt, lisää joukkoon muna.
3. Valmista juustokastike. Sulata kattilassa voi ja lisää joukkoon jauhot. Vispaa maito huolellisesti sekaan ja kuumenna, kunnes kastike kuplii. Sammuta liesi ja sekoita joukkoon juustoraaste ja suola sekä hetken kuluttua sekaisin vatkatut kananmunat.
4. Kasaa vuokaan kuten lasagne, päällimmäiseksi juustokastiketta. Halutessasi voit laittaa yhden kerroksen lasagnelevyjä.
5. Paista 175 asteessa 1½ tuntia.

Raparperimanna

Lisää raparperiherkkuja avatun kauden kunniaksi. Kyseessä on siis raparperista tehty vispipuuro, joka on kruunattu aidolla vaniljalla ja kermalla.

Raparperimanna 

300 g (5 dl) raparperinpaloja
7½ dl vettä
1 dl sokeria
1 dl mannasuurimoita

2 dl vispikermaa
1/3 vaniljatanko
sokeria maun mukaan

1. Keitä raparperin paloja sokerilla maustetussa vedessä 10 minuuttia.
2. Vatkaa joukkoon mannasuurimot ja keitä kymmenen minuuttia välillä sekoitellen.
3. Anna puuron jäähtyä täysin ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi.
4. Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja lisää jäähtyneen ja vatkatun puuron sekaan.
5. Halkaise vaniljtangon pätkä ja raaputa siemenet mannan joukkoon.
6. Lisää sokeria maun mukaan.

Kesäkurpitsa-mozzarellasalaatti

 

Kesäkurpitsasta piti tehdä keittoa, mutta se joutuikin lautaselle mozzarellan kera. Kivaa vaihtelua salaattipöytään. Marinointia voitte soveltaa, en suoraan sanottuna ihan tarkkaan muista, mitä siihen laitoin.

Kesäkurpitsa-mozzarellasalaatti

1 pieni kesäkurpitsa (400 g )
kirsikkatomaatteja
125 g mozzarellaa
oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
tilkka omenaviinietikkaa tai sitruunamehua
tuoretta basilikaa

1. Viipaloi kesäkurpitsa. Pilko joukkoon tomaatit.
2. Kaada päälle tilkka oliiviöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä etikkaa ja anna marinoitua hetki. Valuneen nesteen voi halutessaan kaataa pois kulhon pohjalta.
3. Revi joukkoon mozzarella ja koristele tuoreella basilikalla ja mustapippurilla.

Raparperipiirakka

Kovin suureksi en ensimmäisiä raparpereja malttanut päästää, kun oli päästävä piirakan tekoon. Onnekseni huomasin, että raparperit ovat ottaneet itselleen vähän lisätilaa, joten päästään tänä kesänä nauttimaan entistä useammista raparperiherkuista.

Raparperipiirakka

Pohja:
100 g voita
3/4 dl fariinisokeria
1 kananmuna
1 dl kaurahiutaleita
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
n. 500 g (7dl) raparperinpaloja
1 prk kermaviiliä
1 kananmuna
½ dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl mantelijauhetta

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi.
2. Lisää kananmuna voimakkaasti vatkaten.
3. Sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja jauhoseos ja levitä voidellulle tai leivinpaperilla vuoratulle piirakkavuoalle.
4. Sekoita kermaviili, kananmuna ja sokerit. Kaada piirakkapohjan päälle.
5. Ripottele päällimmäiseksi raparperin palat. Pinnalle voi halutessaan ripotella vielä mantelijauhetta.
6. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia.

Piirakka tarjottiin vaniljasokerilla maustetun jogurtin kera.

Jollof-riisi

Kuten joku jo saattoi huomata aiemmasta postauksesta, söin Tallinnassa afrikkalaisessa ravintolassa Jollof-riisiä ja innostuin kovasti. Niinpä piti jo heti tänään kokeilla kotona tuota samaista ruokaa ja se sopi hyvin näin kasvisruokaviikon jatkoksi. Jollof-riisi kävisi ateriaksi sellaisenaan, me söimme sen tänään kasvispihvien ja kylmän persiljakastikkeen kera.

Netissä selaillessani huomasin, että ohjeita on yhtä monta kuin kokkeja. Perusraaka-aineet ovat öljy, sipuli, valkosipuli, tomaatti ja riisi sekä laakerinlehti ja jokin tulinen mauste (cayennepippuri, chili). Muutoin mausteina käytetään vaihtelevasti esimerkiksi kurkumaa, mustapippuria, currya, kanelia. Tein siis oman versioni, josta tuli ehkä himppasen liian tulinen yhdistelmällä 1/4 tl cayennepippuria ja 1 tl chilimaustetta. Eli varovasti siellä! Onneksi aina voi nautti jogurtti- tai kermaviilikastiketta seuralaisena.

Tämä Jollof-riisin ohje on peruspohja erilaisille Länsi-Afrikkalaisille ruoille. Omasta mielestäni myös afghanistanilaisessa keittiössä on samanlaisia vivahteita. Riisin joukkoon voisi lisätä naudanlihaa, kanaa, porkkanaa, kaalia, muita kasviksia - ja rusinoita! Tämä suorastaan huusi rusinoita. Naudanlihan kanssa on myös kokeiltava. Silloin voi tehdä vaikkapa niin, että hauduttaa sipulit ja lihat kypsiksi, lisää mausteet ja tomaatit sun muut ja hauduttelee viimeiseksi riisin kypsäksi. Näin lihat ehtivät muhia oikein mureiksi.

Jollof riisi (4-6 ann,)

4 rkl öljyä
2 sipulia
4 valkosipulin kynttä
1 laakerinlehti
1 rkl currya
1 tl paprikajauhetta
1/4 tl kanelia
1/4 tl cayennepippuria
½ tl chilimaustetta (tai vähemmän)
1 tl suolaa
ripaus timjamia
mustapippuria myllystä
500 g paseerattua tomaattia tai tuoreita tomaatteja pieninä paloina
4 dl vettä tai kanalientä
2½ dl riisiä (basmati, jasmin)

1. Kuumenna korkeareunaisella pannulla öljy ja paista siinä keskilämmöllä hienonnettua sipulia ja valkosipulia muutaman minuutin ajan. Lisää mausteet ja kuullota hetki.
2. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja vesi ja anna kiehua 10 minuuttia.
3. Kaada päälle riisi ja hauduta kannen alla kypsäksi noin 45 minuuttia.

Tallinnan ravintola-antia

Viime viikonloppu vierähti Tallinnassa. Sää oli mitä parhain, samoin seura ja ravintoloissa syöty ruoka. Ensimmäisen ateriamme söimme pitsa- ja pastapaikka Basilikissa (Hobujaama 5). Paikka oli ihan ok ja suoka samoin. Samassa yhteydessä sijaitseva kahvila tarjosi leivostiskissään vaikka mitä herkkuja ja mukaan tarttui jättisuuri marenki. Nam.

Illalla istuskelimme tunnelmallisessa afrikkalaisessa ravintolassa nimeltään African Kitchen (Uus 32/34). Oikein harmitti, kun en jaksanut syödä omaa Jollof Rice Chicken- annostani loppuun. Niin ihanan mausteista. Otin seuralaiseksi vielä AK-jogurttikastiketta ja myös AK Crispy potatoes oli erittäin hyvä alkupala. Pientä miinusta on annettava paistetuista riisi- ja nuudeliannoksista, joissa oli jotain herne-porkkanapakastevihanneksia joukossa. Tuon Jollof riisin ohjeita on netti pullollaan, joten menee varmasti kokeiluun.

Jollof riisiä kanan kera - ja jogurttikastikkeen

Italialaisista ravintoloista vietimme iltaa Controventossa (Vene 12/ Katariina Käik- kuja). Tryffelirisotto oli mielenkiintoinen tuttavuus, vaikka itse meninkin perinteisen pitsan perään. Sardegna-pizza mozzarella, herkkusienten, kinkun ja artisokan kera oli oikein ehta italialainen pizza. Saimme hyvää palvelua ja tunnelma oli sopivan mutkaton.

Launatiapäivän lounas nautittiin - nimenomaan nautittiin  - Sfäärissä. Sfäär (Mere puistot. 6E) tarjoilee modernisoitua pohjoismaalaista ruokaa kodikkaassa loft-tyylisessä pienessä ravintolassa, jossa on panostettu kauden raaka-aineita hyödyntävän ruokalistan lisäksi sisustukseen. Löytyy Aaltoa ja Iittalaa ja hauskoja pieniä kitch-lisiä. Annokset olivat ehdottomasti matkan kauneimmat - ja mahdollisesti myös maukkaimmat.

Broilerirulla ja perunapyre

Lämmin kanasalaatti uppomunalla

Marjapiiras vaniljakastikkeella

Sieni-porkkanarisotto

Tarkoitus on laitella tällä viikolla lähinnä kasvisruokaa. Viikonlopun jäljiltä jääkaapissa oli siitakesieniä ja niistä tein risoton. Risotto on siitä kiva ruoka, että muutamilla valituilla raaka-aineilla saa tosi maistuvaa ruokaa.


Sieni-porkkanarisotto 4:lle

1 rkl öljyä
1 rkl voita
1 sipuli hienonnettuna
1 rs (100 g) Luomu siitakesieniä tai muita sieniä
1 isohko porkkana raasteena
2 dl risottoriisiä
1½ rkl sitruunanmehua (tai 1 dl valkoviiniä)
8 - 9 dl vettä tai kasvislientä
(1 tl suolaa)
 2 rkl voita
50 g parmesania raastettuna
tuoretta persiljaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

1. Kuumenna öljy ja voi kattilassa ja kuullota sipuli. Lisää raastettu porkkana ja osa pilkotuista sienistä sekä risottoriisi ja kuullota hetki.
2. Lisää sitruunamehu ja sekoita.
3. Lisää joukkoon kuumaa vettä (kasvislientä) vähitellen sitä mukaan, kun entinen neste on imeytynyt riisiin. Jos käytät vettä, lisää risoton sekaan myös suola.
4. Kun risotto on kypsää, lisää joukkoon nokare voita ja raastettu paremsan sekä tuoretta persiljaa silputtuna.
5. Tarjoa parmesanlastujen kera.

Kolmen juuston kasvispizza

Mikä ihmeellinen pizzanhimo mua on vaivannu kaksi päivää? Ei auttanut kuin pyöräillä kotiin kaupan kautta. Onneks työkaveri vinkkasi juustopizzasta ja niinpä päätin tehdä oman versioni siitä. Ja päästiinpähän hyvällä tavalla vauhtiin kasvisruokailussa taasen.

Pohjan eteen näin tavallista enemmän vaivaa. Vaivasin taikinan hyvin enkä jättänyt taikinaa niin pehmeäksi kuin tavallisesti. Tein jokaisen pizzan mittatilauksena siten, että ne ehtivät kohota rauhassa valmiina 15 minuttia ennen uuniin menoa. Pellit kuumensin uunissa etukäteen ja pohjasta tuli todella hyvää.

Tomaattikastiketta tässä on tehty todella reilu satsi. Pakastan sitä ja sitten on nopea tehdä pizza. Tuosta ohjeesta tulee reilu litra kastiketta ja yhteen normipizzaan menee noin !½ dl kastiketta.

Kolmen juuston kasvispizza ( 3 isohkoa pizzaa)

Tomaattikastike (6-8:lle pizzalle)

2 pkt paseraattua tomaattia ( á 500 g)
2 sipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 rkl oliiviöljyä
3/4 tl suolaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
1 rkl kuiv. oreganoa
mustapippuria myllystä
tuoretta basilikaa

1. Kaada kattilaan kaikki ainekset ja keittele 10-15 minuuttia. Lisää tuore basilika silppuna.

Pizzapohja (3 isohkoa pizzaa)

4 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
½ tl suolaa
ripaus sokeria
2 rkl oliiviöljyä
vehnäjauhoja

1. Lämmitä vesi hieman yli kädenlämpöiseksi. Kaada joukkoon kuivahiiva tai sekoita hiiva jauhoihin. Lisää suola ja jauhoja taikinaa alustaen. Lisää oliiviöljy ja jauhoja vielä sen verran, että taikina on sopivan kiinteää.
2. Kohota 15-30 min. Jaa kolmeen osaan (tai kahteen, jos teet kaksi pellillistä.)
3. Kauli ja täytä yksi pizzapohja kerrallaan.

Täytteet (3 isohkoon pizzaan)

300 g mozzarella-emmentalraastetta
2 pkt (250 g ) mozzarellaa
200 g vuohenjuustoa
1 iso (150 g ) punasipuli hienonnettuna
2 tomaattia pilkottuna
2- 3 rkl aurinkokuivattua tomaattia paloina
mustapippuria
tuoretta basilikaa

1. Levitä pizzapohjalle reilu desi tomaattikastiketta. Lisää juustoraaste ja hienonnettu punasipuli.
2. Nostee päälle revitty mozzarella, vuohenjuustosiivut, tomaatinpalat ja hieman mustapippuria. Anna kohota 10 - 15 min.
3. Paista kuumalla pellillä 250 asteessa noin 10 minuuttia.
4. Lisää pinnalle tuoretta basilikaa.

Nopeat kaurakeksit

Välillä aina toteutan yhtä tosi hyvää systeemiä. Teen sunnuntaina paria eri ruokaa ja paljon, joten voin pysytellä pois ruoanlaittotouhuista muutaman päivän. Systeemissä on vain yksi miinus. Parin päivän jälkeen alkaa jo armoton pohdinta, että pitäisikö sitten kuitenkin vaikka leipoa jotain tai voisiko jotain ruokaa jo tehdä seuraavalle päivälle. Eli selviä vierotusoireita.

Tänään tilanteen pelastivat nämä nopeat kaurakeksit, joihin löytyy aineksetkin kotoa lähes aina. Nämä eivät ole siis niitä kauralastuja, vaan pehmeähköjä, murenivia ja makoisia pikkuleipiä. Tuunatkaa pähkinöillä, rusinoilla tai suklaalla, appelsiinin kuori taikinan seassa voisi myös tehdä terää.

Kaurakeksit (25 kpl)

3 dl kaurahiutalaleita
1 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria (3/4 dl fruktoosia)
2 rkl vehnäjauhoja
1 kananmuna
100 g voita sulatettuna

1. Sekoita kuivat aineet. Lisää muna ja sula voi. Sekoita.
2. Lusikoi kahdelle leivinpaperille nokareita (taikina leviää jonkin verran).
3. Paista 175 asteessa noin 8 minuuttia.

Vähentäisimmekö lihansyöntiä?

Toukokuun alussa WWF muistutteli meitä siitä, että jokainen voisi vähentää lihansyöntiään ja nauttia lihaa vain joka toisella tai peräti joka kolmannella aterialla. Ei kuulosta ollenkaan hullummalta. Hyviä proteiinilisiä lihan sijaan ovat pavut, maapähkinät, soija, kikherneet, kunnon kreikkalainen jogurtti, maitorahka ja vaikkapa raejuusto.

Perheemme suhtautuu suopeasti kasvisruokailuun mm. siksi, että kasvikset ovat monipuolisia, makua ja väriä riittää. Juurekset ovat raaka-aineina edullisia ja ne ovat ehtaa ruokaa, ilman marinadeja ja lisäaineita. Meitä painaa jonkin verran myös ekologinen näkökulma: maapallollamme ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että kaikki nauttisivat päivittäisen liha-annoksensa.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, että kasviksia syömällä maailma pelastuisi. Kasvihuoneet, torjunta-aineet, rahti ja kuljetus ja ylijäämä/ pilaantuminen vievät nekin oman veronsa. Kuten lihansyönti, myös luomuruoan syöminen on sikäli harvojen herkkua, että tuotanto ei voi pysyä ihmismäärän perässä. Luomuviljely vaatii enemmän peltopinta-alaa saman sadon tuottamiseksi kuin nykyinen tehoviljely.

Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että kasvisten lisääminen on hyvä vaihtoehto. Voihan sitä ainakin yrittää. Moni pystyisi varmasti vaihtamaan edes yhden aterian viikossa kasvisvaihtoehtoon. Se ei siis tarkoita mitään porkkanan järsimistä, vaan helppoja ja hyviä vaihtoehtoja aloitteleville kasviskokkaajille ovat esimerkiksi sosekeitot, puurot, tomaattipastakastike, gratiinit ja vaikkapa pinaattilasagne. Nämä eivät ole yleisesti ottaen vegaanisia, sillä itse olen maitotuotteiden suuri ystävä, enkä pidä maitotaloustuotantoa lihatuotantoon verratavana pahana. Kouluruokailussa kysellään mielestäni turhaan, kävisikö oppilaille yksi kasvisruokapäivä viikossa. Se on jo käytännössä olemassa ohukaisten ja puurojen toimesta. Pistetään niitä kasvisruokapäiviä kerralla kaksi. Kunnat näyttäisivät huikeaa esimerkkiä tuleville päätöksentekijöille.

Ensi viikolla kokkailen kasvispainotteista ruokaa. Ehkäpä kokeilen jotain uuttakin. Muutkin ovat tervetulleita mukaan haasteeseen tai kertoilemaan vain omia kasvisruokasuosikkejaan. Tulkaahan vinkkaamaan, jos kokkailette uusia kasvisruokia!

Täytetyt pitaleivät

Ajattelin äkkiseltään paistaa pitaleipiä, kun uunin kuumensin joka tapauksessa lasagnea varten. En muistaakseni ole tehnyt pitalepiä aiemmin, tai ehkä olenkin, mutta tunne oli joka tapauksessa ehta ensikertalaisen.

Taisin olla hieman malttamaton kohottamisen suhteen, sillä leivät eivät aivan pullahtaneet uunissa. Lisäksi laiskuuttani taputtelin ne vain käsin, jolloin leipien pintaan nousi useita kuplia yhden suuren sijaan. Samapa tuo, leivät pystyi halkaisemaan veitsellä ja täyttämään aivan kelpo tavalla.

Täytteeksi tein kebab-henkistä jauhelihakastiketta, kasviksia ja turkkilaista jogurttia. Ja sunnuntailounaani nautin aivan yksin vanhan talomme kuistilla, sillä Elli oli päiväunilla ja mies puusavotassa. Ei huono tilanne vaihtelun vuoksi. Päätin kerrankin nyt kuvata myös ruokailupaikan!

Pitaleivät 12 kpl

2½ dl vettä
3 tl kuivahiivaa
½ tl suolaa
5½ dl durum-vehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

1. Kuumenna vesi noin 42 asteiseksi ja sekoita joukkoon pieni määrä jauhoja, joiden seassa on kuivahiiva. Lisää suola ja loput jauhot ja alusta taikinaa hetki. Lisää vielä öljy ja vaivaa taikina sileäksi. Kohota kaksinkertaiseksi.
2.Leikkaa taikina 12 osaan ja kauli/ taputtele ne hyvin ohuiksi leipäsiksi leivinpaperille. Kohota hyvin.
3. Paista 250 asteessa noin 6 minuuttia. Nosta kuumat leivät pinoon leivinliinan alle.

Jauheliha-kebabkastike

200 - 300 g jauhelihaa
1 iso sipuli
500 g tomaattimurskaa
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl appelsiinimehua
1 rkl balsamiviinietikkaa
2 valkosipulinkynttä tai 1tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
mustapippuria
2 tl paprikajauhetta
1 tl cihilmaustetta (tai vahvuuden mukaan)
1 rkl makeaa chilikastiketta

1. Ruskista jauheliha ja sipuli pannulla. Lisää tomaattimurska ja kaikki mausteet ja hauduttele rauhassa puolisen tuntia. Tarkista maku.

Täytä pitaleipä salaatilla,porkkanaraastella, tuoreella kurkulla, tomaatilla ja ohuilla sipulisuikaleilla, jauhelihakastikkeella ja lusikallisella turkilaista jogurttia.
Täytä pitaleipä

Mehujääostoksilla - lisäainetietoa

Kaupassa iski mehujäähimo ja päätin ostaa paketillisen Amppareita. Lisäainelista sai kuitenkin miettimään asiaa: E440,  E410, E412, E471, E162, E160a, E330. Valmistettu Saksassa.

Vieressä komeili paketti Pirulo Happyja, huomattavasti kalliimpia, mutta paketin mukaan ilman keinotekoisia lisä- ja väriaineita. Ainesosalistassa oli kuitenkin mm. seuraavat sanat: guargumi, natriumalginaatti, karrageeni, johanneksenleipäpuujauhe, sitruunahappo, omenahappo, saflori, kurkumiini, karmiini, annatto.

Hetken aikaa pakkauksia tutkittuani aloin epäillä, että osa Pirulon aukikirjoittetuista ainesosista on kuitenkin juuri samoja kuin Pirkan vastaavassa tuotteessa. Otin siis molemmat pakkaukset ja jätin vertailun kotiin.

Molemmat mehujäät sisälsivät hyvin pitkälle samat ainesosat. Molemmissa on samoja lisäaineita, mutta ne ovat tosiaan luonnosta peräisin, esimerkiksi situunahappo, punajuuriväri, johanneksenleipäpuujauhe jne. Ainoa epäilyttävämpi lisäaine Ampparissa on E471, rasvahappojen moni ja diglyseridit, joka tosin tässä ko. jäätelössä ilmeisesti on kasviperäinen. Pirulossa on yksi eläinperäinen väriaine, karmiini, jota valmistetaan kokenillikirvoista.

Melkoisen selvitystyön vaati siis se, että kuluttajana voin päättää, kumpi tuotteista loppujen lopuksi sopii paremmin juuri meille. Lisäainekoodien aukikirjoittaminen saa aina hetkeksi luulemaan, että se e-listan sisältävä tuote on jotenkin huonompi. Tässä tapauksessa päädyin siihen, että molemmat aivan varteenotettavia vaihtoehtoja. Ainakin jos vertaa moneen yksittäispakattuun jäätelöön. Pirulossa on kuitenkin mitä ilmeisemmin enemmän aitoa hedelmää eikä siinä ole käytetty mitään aromeja, toisin kuin lähes kaikissa muissa mehujäissä.

MTV3:n makuraatia ärsytti Ainon jäätelöuutuuksissa myös se, että mainoksessa kerrotaan tuotteiden makujen ja värien olevan 100% luonnosta. Sehän pitääkin paikkansa, sillä kaikki lisäaineet ovat luonnosta peräisin ja ainesosaluettelossa aukikirjoitettuja. Jos ne olisi merkitty e-koodeilla, Aino Suklaa-lakritsi-toffee sisältäisi seuraavat e-koodit: E471, E322, E410, E412, E407a, E440, E500. Nam, herkullista.

Mutta. Olkoot miten luonnosta peräisin tahansa, eikö näitä tuotteita todella voisi valmistaa vähemmilläkin lisäaineilla? Miksi esimerkiksi kermajäätelössä on niin paljon lisäaineita? Se selittyy lukemalla ainesosalistan ensimmäinen ainesosa, joka tässä tapauksessa on rasvaton maito. Sanomattakin on selvää, ettei rasvattomasta maidosta saa kermajäätelöä.

Osallistu kilpailuun!

Blogihistorian ensimmäinen tekstikämmäys tapahtui tällä viikolla ja niin myös ensimmäinen arvonta pärähtää käyntiin samaisella viikolla. Eli arvoisat lukijat, nyt osallistumaan kommentoimalla tätä blogitekstiä.


Kiva (kesä)kahvila

Kaipaamme vinkkejä kesämatkojen varrelle ja mikäs sen sympaattisempaa kuin mukava kahvila. Kerro, mikä kahvilasta tekee suosikkisi, missä se sijaitsee ja miten itse löysit tiesi sinne! Vastaajien kesken arvotaan 29.5. leivonta-aiheinen kirja ja lisäksi pieni yllätys. Jos et ole rekisteröitynyt kommentoija tms. niin jätä sähköpostiosoite!

Täytetyt paprikat

Joskus tarjouksistakin saa ruokaideoita. Nyt oli paprikat kauniilla hinnalla ja niinpä askartelin täytettyjä paprikoita perjantain kunniaksi. En pidä raa'asta paprikasta enkä muutenkaan paljoa sitä käytä, mutta nämä uunissa pehmenneet versiot maistuvat kyllä.

Täytteenä on jauhelihakastike. Lisäksi tarjosin fetasalaattia. Viime kerralla tein paprikoita edellisen päivän jauhelihakastikkeesta ja muutoinkin näihin voisi varmaan käyttää monenlaista ruoanripettä hyödyksi. Kasvisversiossa voisi kypsyttää riisit tomaattikastikkeessa ja lisätä fetaa, oliiveja ja reilusti juustoraastetta.

Kastiketta jää muuten yli, joten tästä määrästä varmasti täyttäisi viisi - kuusikin paprikaa.

Täytetyt paprikat ( 8 puolikasta)

8 paprikaa

Jauhelihakastike:
400 g naudan paistijauhelihaa
2 sipulia
2 rkl oliiviöljyä
500 g tomaattimurskaa
1 rkl oreganoa
1 tl paprikajauhetta
mustapippuria
1 tl sokeria
1 tl suolaa
1 dl risottoriisiä
2 - 3 dl vettä
150 g juustoraastetta

1. Paista jauheliha ja sipuli. Lisää tomaattimurska ja desin verran vettä sekä kaikki mausteet. Anna porista viitisen minuuttia.
2. Lisää risottoriisi ja pari desiä vettä ja hauduta, kunnes riisi on kypsää. Tarkista maku.
3. Pese paprikat ja halkaise ne kahtia.
4. Asettele paprikanpuolikkaat uunivuokaan ja täytä ne jauheliha-riisiseoksella. Ripottele päälle juustoraaste.
5. Paista uunin alatasossa 200 asteessa 40 minuuttia. Jos juusto ruskistuu liikaa, alenna hieman lämpötilaa tai peitä tarvittaessa foloiolla.

Kukkakaali-juustokeitto

Ensimmäistä kertaa blogihistoriassani kävi niin, että julkaisun jälkeen teksti on kadonnut jonnekin ja kaikki on aloitettava alusta.

Olen tykästynyt kasvissosekeittoihin ja onhan niitä tässä jo muutama kevään aikaan tehty. Tämän kevään mielenkiintoisin ja hauskin kokeilu oli avokado-kesäkurpitsakeitto. Tykkäsimme! Nytkin ostin avokadoa, jotta voin viikonloppuna kokeilla jotain muuta keittoa avokadon kera.

Tällä kertaa maustoin kukkakaalikeiton sulatejuustolla, mutta juusto toisaalta hieman peittää kukkakaalin omaa makua. Toisaalta juuston maku oli oikein hyvä, voisi vaikka käyttää jotain voimakkaampaakin juustoa. Kukkakaaliahan voisi maustaa myös esimerkiksi currylla, ja ehdotettiinpa jossain vaniljatangon siemeniäkin, mikä ei kuulostanut ollenkaan hullummalta.


Kukkakaali-juustokeitto 4-5:lle

600 g kukkakaalia
2 sipulia
2 perunaa
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
n. ½ tl suolaa
250 g sulatejuustoa
1 tl kirveliä
tuoretta persiljaa

1. Pese ja pilko kukkakaalit, kuori perunat ja sipulit ja pilko nekin. Nosta kasvikset kattilaan, kaada päälle vesi ja mausteet ja keitä noin 15 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.
2. Soseuta keitto. Lisää sulatejuusto paloina ja sekoittele, kunnes juusto sulaa. Tarvittaessa kuumenna keittoa vielä hetkinen.
3. Lisää tuoretta persiljaa ja tarkista suola.

Mansikka-krokanttikakku

Nyt kaikki jauhopeukalot hommiin ja loihtimaan Pirkan täytekakkukisaan kakkuja. Itse päätin osallistua, vaikka ensin epäröin. Tämä kakku ei suinkaan ole se, jolla osallistuin, sillä lähdin maullisesti aivan toiseen suuntaan. Mutta kelpo kakku tämäkin, jos lukuisia kakkua syöneitä äitejä on uskominen.

Mansikka-krokanttikakku 12:lle

Pohja:
3 kananmunaa
1dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja

Täyte:
1 prk rahkaa
2 dl vispikermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
250 g mansikoita
3-4 rkl tomusokeria
4 liivatelehteä
3 rkl appelsiinimehua

Krokantti:

100 g manteleita
100 g sokeria

Kostutus:
3/4 dl appelsiinimehua


Kuorrute:
200 g tummaa suklaata
2 dl vispikermaa

Koristeluun:
mansikoita
sitruunamelissan lehtiä

1. Valmista sokerikakkupohja vatkaamalla munat ja sokeri vaalaksi vaahdoksi. Lsiää jauhot sihdin läpi varvasti käännellen. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtoporhjavuokaan. Paista 180 asteessa noin 25 minuuttia. Halkaise jäähtynyt pohja kahteen osaan.
2. Valmista krokantti. Murskaa kokonaisia manteleita. Sulta sokeri pannulla ja kuumenna se varovasti kullanruskeaksi. Lsiää mantelit ja sekoittele hetki. Levitä seos leivinpaperille ja murskaa jäähtyny seos murusiksi vaikkapa puunuijalla kahden leivinpaperin välissä.
3. Valmista täyte. Pistä liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa kerma, sekoita joukkoon pehmitetty tuorejuusto, rahka, tomusokeri ja mansikanpalat. Lisää myös krokantti varovasti sekoittaen. Liuota pehmenneet liivatelehdet kuumennettuun appelsiinimehuun. Jäähdytä seosta hieman ja valuta ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen.
4. Aseta pohjan tonen puoli irotpohjavuoan pohjalle leivinpaperin päälle. Kostuta appelsiininmehulla. Valuta päälle täyte. Nosta pohjan toinen puoli varovasti täytteen päälle ja kostuta. Anna kakun jähmettyä mielellään seuraavaan päivään.

5. Kuorrutusta varten mittaa kattilaan suklaa ja kerma ja sulata miedolla lämmöllä tasaiseksi seokseksi. Valuta täyte kakun päälle. Osan täytteestä voi käyttää mansikoiden suklaamiseen. Kuorrutetta on runsaasti, joten vähempikin saattaisi riittää. Koristele kakku ja nosta kylmään jähmettymään.

Lämpimiä ajatuksia äideille - ja tsemppiä äitejä yllättäville!

Ihmettelin tässä muutamana päivänä, että kylläpä lukijoita kiinnostaa juuri nyt kakkureseptit ja pienet suolaiset , kunnes tajusin, että äitienpäivähän se sieltä kolkuttelee. Ikävää tuottaa pieni pettymys, sillä äitienpäiväksi en kokkaile yhtään mitään. Emme ole kotosalla, joten keittiössä ei tule seisoskeltua (kai).

Tällaiset juhlat ovat siitä hellyyttäviä, että keittiöön uskaltautuvat nekin, jotka eivät normaalisti ruoan laitosta vastaa. Itse uskon kyllä vakaasti, että olivatpa taidot mitkä hyvänsä, mutta jos ruokaa rakkaudella valmistetaan on lopputuloksen pakko olla syötävää. Liikuttavinta tänään töissä oli se, kun yksi pieni poika ilmoitti vielä opettelevansa keittämään kahvia ennen sunnuntaita. Kunpa äiti osaisi arvostaa tätä pienen ihmisen uhrautumista ja omistautumista.

Olen vannottanut pieniä oppilaita monta päivää, että älkää antako niitä äitienpäiväkortteja etukäteen, vaan jaksakaa odottaa sunnuntaihin. Se kortti tuntuu niin kivalta juuri sinä päivänä. Itse sain äitienpäiväyllätykseni (ehkö siinä ei ollut kaikki ü) jo tänään. Lahja oli hyvin konkreettinen, unelmoimani puupenkki kuistille. Siinä voin nostaa jalat ylös ja käpertyä kesäisenä päivänä nauttimaan luonnosta ja kesän ihanuudesta - todellisuus olkoonkin mitä sitten tulee olemaan. Hyvä lahja, mutta en ehtinyt kerätä vielä jännitystä, kun h-hetki on kuitenkin vasta sunnuntaina. Niinpä reaktioni oli hieman laimea, vaikka yllätys oli hyvä!

Viime äitienpäivänä muutamien viikkojen ikäinen Elli nukkui vaunuissa ja me istutimme alppiruusuja ja nurmikkoa. Työn lomassa Marko haki kebabit ihan minun toiveestani. Nam! Ajattelimme tehdä siitä perinteen, mutta nyt jo rikomme kaavaa lähtemällä kotipihasta kauemmaksi. Mutta vuoden takainen päivä oli täydellinen ja osoittaa sen, että ehkä sen äitienpäivän ei tarvitse olla mitään ihmeellistä, vaan rentoa yhdessäoloa ja jotain tavanomaisesta poikkeavaa, kuten ruoanlaiton unohtaminen.

Nauttikaa äitienpäivästä ja kaikista rakkaista ympärillänne!

Mustaherukkakakku

Tämän tuorejuustokakun valmistin eräisiin illanistujaisiin. Aiemmin olen tehnyt samantyyppistä kakkua valkosuklaan kera, mutta nyt tein yksinkertaisen version hedelmäsokerilla ja keksipohjan sijaan käytettiin voita, kaurahiutaleita ja hedelmäsokeria. Mustaherukka on ehdottomasti yksi lempimarjoistani, blogista taitaa tällä hetkellä löytyä neljä mustaherukkaista ohjetta.

Pintaan kokeilin eräälaista marmorointia ja kivasti onnistui, vaikka en tiennyt yhtään, mihin edes pyrin. Täytteen voi sekoittaa yhtenäisen väriseksi tai nostella pohjan päälle vuoroin täytettä ja pelkkää mustaherukkasosetta, jolloin myös täyte hieman kuvioituu.

Mustaherukka-tuorejuustokakku

Pohja: (tai tavanomainen keksipohja digestiveistä)
3 dl kaurahiutaleita
 75 g voita
½ dl (hedelmä)sokeria

Täyte:
2 dl vispikermaa
250 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 1 dl (hedelmä)sokeria
4 dl mustakerukoita (pakaste)
4 liivatelehteä
½ dl appelsiinimehua
1 liivatelehti
1 rkl vettä
3 rkl (hedelmä)sokeria

1. Sulata voi ja sekoita siihen kaurahiutaleet sekä sokeri. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.
2. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan.
3. Vispaa kerma. Lisää joukkoon rahka ja pehmitetty tuorejuusto sekä sokeri. Sekoita hyvin.
4. Soseuta mustaherukat. Sekoita puolet soseesta täytteeseen. Lisää toiseen puoleen sosetta 3 rkl sokeria.
5. Kuumenna kattilassa applesiinimehu ja liota siihen neljä liivatelehteä. Kaada seos kermatäytteen joukkoon ohuena nauhan koko ajan sekoittaen.
6. Nostele pohjan päälle vuoroin täytettä ja mustaherukkasosetta, jotta täytteeseen jää kivasti värieroja. 
Jätä osa soseesta aivan pintaan laitettavaksi marmorointia varten. Pintaan tulevaan mustaherukkasoseeseen voi laittaa liivatelehden, jotta pinnasta tulee kiinteä. (Liota yksi liivatelehti kuumaan vesitilkkaan ja sekoita seos loppuun mustaherukkasoseeseen.)
7. Valuta mustaherukkasoseen loppu pintaan ja marmoroi esimerkiksi coctail-tikun avulla.

Parsa-perunasalaatti

Taas parsaa eikä kyllästymistä näy.

Seuravaana päivänä otin salaattia töihin evääksi ja lisäsin vielä fetaa, kapriksia ja kurkkua ja kastikkeeksi makeahkoa remoulade-kastiketta. Käytin melkein koko parsan varret, puisemmat osat kuorin ja pilkoin paloiksi, varret ja nuput keitin sellaisenaan.

Parsa-perunasalaatti (4:lle)

5 - 6 keskikoista perunaa
500 g parsaa
1 salottisipuli

2 rkl oliiviöljyä
½ rkl omenaviinietikkaa
2 tl sinappia
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria

rucolaa
salaattia
2 kananmunaa
koristeeksi kirsikkatomaatteja

1. Keitä perunat kuorineen kypsäksi. Kuori ja paloittele haaleana.
2. Napsauta parsojen varsista puisin osa pois. Leikkaa nuput erilleen. Keitä varsia suolalla maustetussa vedessä 6 - 8 minuuttia. Lisää parsannuput lopuksi mukaan muutamaksi minuutiksi.
3. Sekoita kastikkeen ainekset. Sekoita perunapalat, parsapalat, hienonnettu sipuli ja kastike. Tarkista maku.
4. Revi lautasellle salaattia. Levitä päälle parsa-perunasalaatti ja koristele parsannupuilla, kananmunan lohkoilla, rucolalla ja kirsikkatomaateilla.

Munkit ja sima

Kotitekoinen sima on yksi lempijuomistani. Äitini on aina tehnyt superhyvää simaa! On kuitenkin hyvin helppo ymmärtää, jos joku ei simasta pidä maistettuaan jotain hiivanmakuista, ylikäynyttä litkua, joka lähentelee ennemminkin kiljua kuin sitruunajuomaa.

Olen kokeillut siman valmistusta vähemmällä sokerilla, koska en pidä liian makeasta simasta. Ensi keväänä kokeilen vähentää sokeria entisestään. Normaalisti neljään litraan tulee sokeria 500 g. Nyt tein 6 litraa 600 grammalla sokeria. Josko sen uskaltaisi pudottaa tuohon puoleen kiloon käymisprosessin kärsimättä. Toisaalta, kun sima saavuttaa sopivan happoisuuden, se ei maistu enää niin makealta. Sitruunaa voisi myös laittaa vielä reilummin.

Tein siman keskiviikkona, pullotin torstaina, ja perjantaina se nostettiin jääkaappiin. Sitä maisteltiinkin jo perjantaina, mutta parhaimmillaan se on ollut eilen ja tänään eli noin 2-3 vrk pullottamisen jälkeen.

Sima (6 l)

6 litraa vettä
500 g fariinisokeria
100 g taloussokeria
2 sitruunan mehu
1 sitruunan kuori
1/5 tl hiivaa (hernenokare)
rusinoita
½ tl sokeria (per pullo)

1. Kaada ämpärin pohjalle sokerit. Kuumenna 4 litraa vedestä ja kaada se sokerien päälle. Lisää sitruunan mehu ja sitruunasta vuollut ohuet kuoret (vain keltaista pintaosaa).
2. Lisää loput vedet. Anna seoksen jäähtyä 37-asteiseksi ja liota joukkoon hiiva. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Laita kansi päälle.
3. Pullota sima vuorokauden kuluttua. Kaada sima pulloihin, lisää muutamia rusinoita ja ripaus sokeria kuhunkin pulloon. Sulje pullot, mutta älä äärimmäisen tiukkaan, jotta pulloihin ei tule liikaa painetta.
4. Anna pullojen seistä huoneenlämmössä  1 vrk. Nosta sitten kylmään. Sima on valmista 2 - 3 vrk pullottamisen jälkeen ja se säilyy noin viikon.

Munkit tehtiin ihan tavallisen pullataikinan reseptillä. En laita koskaan kananmunaa. Sokeria laitoin vain desin, koska pinnalle sokeria tulee rutkasti, ehkä jopa vähempikin riittäisi. Laiskuus huipussaan en jaksanut sulattaa taikinaan voita, joten lorautin 1 dl:n rypsiöljyä. Voi tuo taikinaan pullamaisemman maun, öljy mielestäni hieman donitsimaisemman vivahteen.

Paistamisessa käytin digitaalista paistolämpömittaria, jotta sain lukemat pysyttelemään 180 asteessa. Suuren osan munkeista laitoin valmiina pakastimeen ilman sokeria, josta niitä on hyvä lämmitellä, pyöräyttää sokerissa ja syödä kuin tuoreita ikään.

Munkit (50 kpl)

5 dl maitoa
1 rkl kardemummaa
50 g hiivaa
½ tl suolaa
1 dl sokeria
n. 1 kg vehnäjauhoja
100 g voita (tai öljyä)

6-8 dl rypsiöljyä
sokeria sokeroimiseen

1. Valmista pullataikina. Kohota.
2. Leivo 50 kpl pikkupullia ja kohota.
3. Kuumenna öljy 180 asteiseksi.
4. Nappaa pulla etusormien väliin ja pyöritä pullan keskelle rinkilän reikä.

5. Paista 3 - 4 munkkia kerrallaan kauniin ruskeiksi.
6. Nosta talouspperin päälle jäähtymään ja liika öljy imeytyy paperiin. Sokeroi lämpiminä.

Ahvenfileet ja pinaattikastike

Olen monta kertaa haaveillut ahvenfileistä, mutta juuri silloin niitä ei ole kalatiskiltä löytynyt. Nyt herkuteltiin kuitenkin vapun kunniaksi kalalla. Voi kun sitä innostuisi itse kalastelijaksi edes kesäaikaan, mutta jotenkin se kalan perkuu ei ole enää niin kiinnostavaa puuhaa kuin nuorempana. Enkä ole mikään taitava fileoija, pikemminkin säälittävä. Herkkuja onneksi löytyy kalatiskiltäkin, joskin eurot katoavat pussista samoin tein hyvin livakasti.

Tarjosin ahvenfileet pinaattikastikkeen, peruna-sipulipyreen, salaattisekoituksen, vihreiden papujen ja osijen kapristen kera. Maistui myös pienelle ensikertalaiselle.

Paistetut ahvenfileet 2:lle

4 ahvenfilettä (n. 200 g)
1 rkl vehnäjauhoja
1/3 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 rkl voita
1 rkl öljyä

1. Sekoita jauhot, suola ja pippuri. Pyöritä fileet jauhoseoksessa kauttaaltaan.
2. Kuumenna pannu ja lisää öljy sekä voi. Paista kaksi filettä kerrallaan parisen minuuttia per puoli, kunnes fileet ovat kauniin ruskeita.  Pannu ei saa olla liian kuuma, keskilämpö on hyvä.

Pinaattikastike (4 - 6 ann.)

1 rkl voita
1 pss pakastepinaattia
2 dl täysmaitoa (tai ruokakermaa)
suolaa, pippuria
½ rkl maissijauhoja (tai muuta suurustetta)

1. Sulata kattilassa voi ja lisää joukkoon sulanut pinaatti. Kuumenna hetki.
2. Lisää joukkoon maito ja suola. Kuumenna.
3. Sekoita suuruste tilkkaan kylmää maitoa ja lisää kastikkeen joukkoon.
4. Keitä pari minuuttia. Tarkista maku.

Peruna-sipulipyre (4 ann.)

600 g perunoita kuorittuna
vettä
suolaa
2 - 3 salottisipulia hienonnettuna
3 rkl voita


1. Keitä perunat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.
2. Paista sillä välin sipluit. Sulat voi pannulla ja anna hienonnettujenn sipulien hiljakseen hautua voissa kypsäksi.
3. Kaada perunoiden keitinvesi pois (ota talteen). Hienonna perunat perunasurvimella.
4. Lisää joukkoon haudutetut sipulit ja hieman keitnlientä (1 - 2 dl) ja sekoita.
5. Lisää tarvittaessa suolaa.