Kinkku-juustosarvet

Eksyin Mimmin keittiön suolaisten piirakoiden ym. osioon ja sieltä löytyi vaikka mitä kivaa kokeiltavaksi. Kiitos siis sinne suuntaan inspiraatiosta!

Tein kantarellikeiton seuralaiseksi kinkku-juustosarvia. Taikinaan laitoin öljyä ja osan jauhoista korvasin kaurahiutaleilla. Sekä taikinaan että täytteeseen menee juustoraastetta, yhteensä pieni raastepussi (150 g).Taikina on pikataikina, joten ei kohotteluja eikä mitään vaan nopeaa toimintaa! Nämä syntyvät siis siinä samalla esimerkiksi keittoa tehdessä. Ja voi miten superherkullisia!

Kinkku-juustosarvet 12 kpl

Taikina:
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 dl juustoraastetta (75 g)
1 rkl öljyä (50 g voita)
2 dl kermaviiliä

Täyte:
n. 2 dl juustoraastetta (75 g mozzarella-emmentalraastetta)
60 g kinkku- tai broilerileikettä pilkottuna

1. Sekoita kuivat ainekset ja juustoraaste. Sekoita joukkoon öljy (tai nypi voi sekaan). Lisää kermaviili ja sekoita tasaiseksi.
2. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli ympyrän muotoon ja leikkaa molemmat 6 osaan.
3. Täytä juustolla ja kinkulla. Aseta täyte leveämpään päähän ja kääri sarvet rullalle.
4. Voitele kananmunalla ja paista 200 asteisessa uunissa 15 - 20 min.

Kesäkurpitsaleipä

Jamie Oliver kuului ennen kovasti suosikkikokkaajiini, mutta nykyisin suhde on vaihteleva. Tähän pelastuksena tuli paluu juurille eli kaivoin hyllystä Jamien ensimmäisiä keittokirjoja ja sieltähän löytyi heti tekemistä: kesäkurpitsaleipä. Jamien ohje on niin pitkä, että kerron tässä simppelisti, mitä itse tein. Enkä muuten rohjennut käyttää niin paljon kurpitsaa kuin alkuperäisessä ohjeessa luki (6 isoa kesäkurpitsaa).

Puutarhani kesäkurpitsa jaksaa aina vaan tehdä lisää syötävää ja niinpä minä keksin samaan tahtiin reseptejä, joihin kesäkurpitsaa voi sujauttaa. Kesäkurpitsan maku on niin hento, että ainakin tässä leivässä en olisi silmät kiinni tiennyt, mitä leipätaikinassa on. Lopputuloksena oli rehtiä, rapeakuorista ja hyvää leipää, joka Jamien mielestä on parhaimmillaan tuoreena voin kera tai paahdettuna sulatejuuston kera. Uskon! Tätä kirjoittaessani olen syönyt 6 siivua, 5 voin kera ja yhden juustolla!

Aiemmin olen kesäkurpitsasta jo kokannut ainakin kesäkurpitsamousakaa, kesäkurpitsajauhelihamureketta, kesäkurpitsa-mozzarellasalaattia, avocado-kesäkurpitsakeittoa ja nokkosviherkeittoa. Ohjeet löytyvät kätevästi haku-toiminnon avulla "kesäkurpitsa".

Ai niin, Jamien ohjeeseen tulisi timjamia (unohdin) ja kohotuksen jälkeen 200 g vuohenjuustoa, mikä varmasti olisi ihanaa! Mutta eipä ollut kaapissa...

Kesäkurpitsaleipä (2 isoa leipää)

3 dl vettä
50 g hiivaa
600 g raastettua kesäkurpitsaa
1/2 rkl suolaa
2 rkl sokeria
1 kg jauhoja (600 g speltttihiivaleipäjauhoja, 200 g vehnäjauhoja, 200 g grahamjauhoja).


1. Pese ja raasta kesäkurpitsat.
2. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja murenna sekaan hiiva. Lisää kesäkurpitsaraaste.
3. Lisää taikinaan suola ja sokeri ja jauhot vähitellen koko ajan sekoittaen ja vaivaten.
4. Vaivaa valmista taikinaa vielä muutama minuutti. Jauhomäärää voi joutua soveltamaan. Tavoitteena on kimmoisa taikina.
5. Taputtele taikinan pintaan jauhoja ja kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia.
6. Painele taikinasta ilmakuplat pois ja leivo sitten kaksi pitkänmallista leipää jauhotetulla alustalla.
7. Nosta leivät pellille ja anna kohota liinan alla kaikessa rauhassa, esimerkiksi 40 min- 1h.
8. Paista 180 - 200 asteessa puolisen tuntia. Itse paistoin lähemmäs 40 minuuttia, koska halusin kuoreen hyvän värin. Leivän pohjaan kopauttaessa kuuluu kypsästä leivästä kumea ääni.
9. Jäähdytä ritilällä linalla peitettynä vähintään 30 minuuttia ennen leikkaamista.

Kaurainen marjapiirakka

Sunnuntaina saatiin kyläpaikassa niin hyvää mustikka-vadelmapiirasta, että kolmen päivän ikävöinnin jälkeen oli pakko soittaa emännälle ja kysyä ohjetta. Ai että! Nyt sitä voi tehdä milloin vain! Kiitos Kaisu ja Kaisun äiti, jonka resepti alunperin on.

Reseptissä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta pohja on ihanan jotenkin mehevä ja maukas. Pohjaa ei paisteta kuivaksi vaan se saa jäädä aavistuksen taikinamaiseksi.Olen tehnyt kesän mittaan tarpeeksi murotaikinapohjaisia piiraita, joten tällainen rapsakampi kaurapohja on nyt totaalisesti vienyt minut mennessään. Aiemmin tapasinkin tehdä enemmän tämäntyyppisiä piirakoita. Kokeilkaa! Toimii varmasti melko monilla marjoilla. Ohjeen mukaan täytteeseen voi laittaa kaksi pienempää munaa tai yhden isomman, mutta itse olen laittanut molemmilla leivontakerroilla vain sen yhden.

Kaurainen marjapirakka

Pohja:

2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ dl sokeria
100 g voita sulatettuna

Täyte:
5 dl marjoja (esim. 4 dl mustkoita, 1 dl vadelmia)
1 prk kermaviiliä
1 dl sokeria
1 - 2 kananmunaa
1 tl vaniljasokeria

1. Sekoita pohjan ainekset keseknään. Painele voideltuun piirakkavuokaan (25 - 28 cm), reunat saavat olla melko reilut, jotta täyte pysyy sisällä. Esipaista 200 asteessa 10 minuuttia.
2. Sekoita kermaviili, kananmuna, sokeri sekä vaniljasokeri. Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Ripottele päälle vielä marjat ja paista 175 asteessa 30 minuuttia. Anna jäähtyä hyvin ennen tarjoamista (väh. 30 min). Piirakka on parhaimmillaan haaleana.

Kaalilaatikko

Se on yksinkertaista. Rakastan kaalilaatikkoa. Toki erinomaisen kaalilaatikon tekeminen tuntuu välillä olevan sattumanvaraisten seikkojen summa, lähinnä kuitenkin hitaan haudutuksen tulosta. No, tällä ohjeella olen nyt kahdesti tehnyt mielestäni oikein hyvää kaalilaatikkoa ja siksipä jaan sen tännekin!


Oletteko muuten huomanneet, että jotkut emännät laittavat kaalilaatikkoon niin paljon riisiä, että se on lähes veitsellä leikattavaa riisi-kaalilaatikkoa ja toisaalta osan resepteihin riisi ei kuulu lainkaan? Itse olen riisin kannattaja kohtuudella. Lihaa tässä ohjeessa on tosi vähän, halutessaan voi toki laittaa reilummin.

Kaalilaatikko (6 ann.)

1 kg pieneksi hienonnettua kaalia
3 isohkoa porkkanaa
2 rkl öljyä

(pari sipulia)
200 g paistettua naudan jauhelihaa
1 dl puuroriisiä
2 rkl tummaa siirappia
1 l vettä
1 lihaliemikuutio
1 - 1½ tl suolaa
6 kokonaista mustapippuria

1. Hienonna kärsivällisesti kaali mahdollisimman pieneksi silpuksi. Raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi.
2. Kuumenna kattilassa (3l) öljy ja lisää hienonnetut kasvikset kuullottumaan. Kaali saa ottaa kevyesti väriäkin.
3. Lisää riisi, vesi ja mausteet ja kuumenna kiehuvaksi.
4. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kaada ainekset kattilasta suureen uunivuokaan.
5. Kypsennä uunissa 200 asteessa ensin tunti ja sitten 175 asteessa toinen tunti. Kypsennystä voi jatkaa vielä siitäkin, kaalilaatikko rakastaa haudutusta.

Suklaamannapuuro

Parin vuoden takaista Maku-lehteä selaillessani törmäsin vatkatun suklaapuuron ohjeeseen ja sitähän piti ehdottomasti tehdä viikonlopun aamiaiselle.  Olen kaakaon ja suklaan ystävä ja laitoinkin puuroon hieman enemmän kaakaota kuin alkuperäisessä ohjeessa. Lisäksi käytin ruokosokeria ja kauramannaa.

Raastoin valmiin puuron sekaan tummaa suklaata ohjeen mukaan, mutta se ei mielestäni juurikaan makuun vaikuttanut, joten sen voi huoletta unohtaa.

Suklaamannapuuro (6 ann.)
1 l kevytmaitoa
3 - 4 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 dl ruokosokeria (tavallista sokeria)
1½ dl kauramannaryynejä (mannasuurimoita)

(50 g tummaa suklaata)

1. Kuumenna maito kiehuvaksi koko ajan sekoittaen.
2. Vatkaa joukkoon kaakaojauhe, sokeri ja mannaryynit. Keittele 10 minuuttia välillä sekoitellen.
3. Nosta puuro jäähtymään kylmään vesihauteeseen.
4. Vatkaa jäähtynyt puuro sähkövatkaimella kuohkeaksi ja sekoita joukkoon halutessasi raastettua suklaata.
5. Tarjoa sellaisenaan tai maidon kanssa.

Tomaattiset pannupihvit ja savujuustoperunat

On kiva käydä ulkona syömässä, mutta hyvä kotiruokakin on välillä viikonlopun herkutteluun oikein hyvä vaihtoehto. Perunoissa maistuu mukavasti Kippari-juusto ja pihveissä tomaatti. Miespuolisille ruokailijoille paistoin vielä kananmunat, jotta remonttihommiin riitti energiaa!

Savujuustoperunat

1 kg peruna-sipulisekoitusta
3 dl ruokakermaa
150 g Kippari-juustoa
½ tl suolaa

1. Kaada perunat isoon uunivuokaan.
2. Kuumenna kattilassa ruokakerma ja sekoita joukkoon murennettu savujuusto. Sekoita, kunnes juusto sulaa. Älä keitä. Lisää joukkoon vielä suolaa.
3. Sekoita kermaseos perunoihin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 50 min.

Tomaattiset pannupihvit 6 kpl

½ dl korppujauhoja
1 pss sipulikeittoaineksia
1½ dl vettä
140 g tomaattipyrettä
mustapippuria
½ tl chilimaustetta
½ tl valkosipulijauhetta
1 tl oreganoa
1 kananmuna
400 g naudan paistijauhelihaa

1. Sekoita korppujauhot, sipulikeittoainekset ja vesi. Anna turvota hetki.
2. Sekoita joukkoon mausteet, tomaattipyre, kananmuna ja lopuksi jauheliha. Sekoita tasaiseksi massaksi.
3. Muotoile 6 isohkoksi pihviksi (paksuus reilu 1 cm) leivinpaperin päällä.
4. Paista pannulla voissa pihveihin hyvä pinta. Nosta pihvit varoen lastalla ja paista kaksi pihviä kerrallaan. Paistetut pihvit asetetaan vierekkäin uunivuokaan. Nosta pihvit kypsymään vielä 15 minuutiksi 200-asteiseen uuniin.

Amerikkalaiset pannukakut

Lauantain aamupalalle piti saada jotain hyvää...

Pöytään katettiin omatekoisia sämpylöitä, keitettyjä kananmunia, mustikkasmoothieta, suklaamannapuuroa ja amerikkalaisia pannukakkuja siirapin, voin ja mustaherukoiden kera. Kyllä tuli maha täyteen!

Tästä ohjeesta tulee 8 keskikokoista pannukakkua.Vaahterasiirappi olisi täydellistä, mutta me laitoimme tavallista tummaa siirappia ja hyvää oli niinkin. Mustaherukat kävi kirpakkoina marjoina tosi hyvin pannarin ja siirapin kaveriksi. Ja tietysti voitahan sipaistaan pannukakun pintaan hetki alkajaisiksi.

Ps. Laittakaa tarpeeksi sitä siirappia. Menee hyvä pannukakku ja työ ihan hukkaan, jos sitten siirapiissa laetaan pihistellä ü

Amerikkalaiset pannukakut (8 kpl)

1 kananmuna
2 dl maitoa
2½ dl vehnäjauhoja/ täysjyvävehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl ruokosokeria/ fariinisokeria
½ tl suolaa
2 rkl sulatettua voita

1. Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään. Voin voi hyvin sulattaa lettupannulla.
2. Kuumenna pannu ja sipaise pannulle voita. Kaada taikinaa pannun keskelle puolisen desilitraa. Pannukakku leviää ja kohoaa pannulla. Paista keskilämmöllä hetkinen ja käännä toinen puolikin hetkeksi paistumaan.
3. Tarjoile lämpiminä voin, siirapin ja marjojen kera.

Rahkapullat mustikoilla

Nämä pullat voi tehdä mustikoiden kera tai ilman tai vaihtaa johonkin toiseen marjaan. Puolen litran taikinasta tulisi 32 pullaa, mutta itse tein puolikkaasta rahkapullia ja toisesta puolikkaasta pikkupullia. Täyte rahkapulliin on tässä siksi 16 pullaan.


Pullataikina:

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 rkl kardemummmaa
½ dl hedelmäsokeria (tai tavallista sokeria 3/4 dl)
½ tl suolaa
12 - 14 dl vehnäjauhoja
75 g sulatettua tai pehmeää voita

Rahkapullat mustikoilla (16 pullaa)


½ pullataikinasta
1 prk (250 g) rahkaa
1 kananmuna
½ dl maitoa
reilu ½ dl sokeria (tai maun mukaan)
1 tl vaniljasokeria

mustikoita

1. Pullataikinan valmistus mm. täällä.
2. Kohota pyöreät pikkupullat.
3. Sekoita rahkatäytteen ainekset.
4. Voitele pullat kananmunalla ja paina lasin avulla pulliin syvennys, johon lusikoit rahkatäytettä. Ripottele pinnalle mustikoita.
5. Paista 225 asteessa n. 10 minuuttia

Broileri-fetapiirakka

Edellisen viikonlopun aikaan iski kauhea leivontakuume ja pullien ohessa tein broileripiirakan alkuviikon lounaaksi.

Käytän tässäkin nimitystä feta, vaikka todellisuudessahan tämä ei ole fetaa nähnytkään nykyisten EU-määritelmien mukaan. Kyllä minusta melkoisen turhaa hömpötystä kaikki tuo, että voimariini joutui nimenvaihtoon ja fetasta tuli salaattijuustoa ja mitä vielä. Minä kutsun sitä tietyntyyppistä juustoa edelleen fetaksi, salaattijuusto kun kuulostaa siltä, että se voi olla mitä tahansa juustoa. 

Broileri-fetapiirakka (6 - 8 ann.)

Pohja:
2 dl spelttihiivaleipäjauhoja (vehnäjauhotkin käyvät)
1 dl kaurahiutaleita
½ tl suolaa
½ tl leivinjauhetta
3 rkl öljyä
1 dl kevytmaitoa

Täyte:
200 g paistettuja broilerin filesuikaleita (mausteena suolaa ja pippuria)
200 g parsakaalia
200 g fetajuustoa (esim. 9 %)
ripaus mustapippuria
1 dl ruokakermaa
1 dl kevytmaitoa
2 kananmunaa
1/4 tl suolaa
½ tl paprikajauhetta

1. Sekoita pohjan ainekset keskenään. Painele taikina vuokaan leivinpaperin päälle jauhotetuin käsin. Reunat saavat olla korkeat, jotta munamaito pysyy piirakan sisällä.
2. Paista broilerin filesuikaleet. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Pese ja pilko parsakaali ja keitä muutama minuutti suolalla maustetussa vedessä. Parsakaali saa pysyä napakkana.
4. Levitä piirakkapohjalle paistetut filesuikaleet, keitetty parsakaali sekä pilkottu feta. Kaada päälle kerma-maito-munaseos mausteineen.
5. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia.

Nokkosviherkeitto

Kojin aika sitten keräsin hieman nokkosia ruoanlaittoa varten. Nuorten varsien löytäminen oli hieman työlästä enkä saanut kasaan kuin 50 g. Äiti kyllä varoittikin, että nokkosen maku on sen verta voimakas, että ihan hyväkin voi olla laittaa vähemmän kuin enemmän.

Kaveriksi nokkoselle tähän keittoon tuli kesäkurpitsaa ja kukkakaalia sekä reilusti tuoretta persiljaa. Mauista persilja ja nokkonen olivat vahvimmat, kahta muuta ei järin erottanut. Keitto sopii mielestäni hyvin pinaattikeiton ystäville.

Nokkosviherkeitto (4:lle)

50 g tuoretta nokkosta
öljyä
200 g kukkakaalia
200 g kesäkurpitsaa
1 l vettä
suolaa, pippuria
2 dl ruokakermaa
2 rkl vehnäjauhoja
tuoretta persiljaa

keitettyjä kananmunia

1. Huuhdo nokkosen lehdet hanskat kädessä. Jätä veteen hetkeksi, jotta lehdet puhdistuvat roskista yms.
2. Kiehauta nokkosta muutama minuutti vesitilkassa. Kääntele lehitä, kunnes ne painuvat kasaan ja muuttuvat tumman vihreiksi. Siivilöi vesi pois.
3. Laita kattilaan öljyä ja kullota pilkottuja kasviksia sekä nokkosen lehtiä hetki öljyssä. Lisää vesi ja suolaa ja keitä kasvikset hieman ylikypsiksi.
4. Soseuta keitto. Sekoita suuruksen aineet kerma ja vehnäjauhot ja sekoita suurus keiton joukkoon. Keitä muutama minuutti miedolla lämmöllä. Mausta pippurilla ja tuoreella persiljalla. Tarkista suola.
5. Tarjoa keitetyn kananmunan kera.

Mustikka-valkosuklaaleivokset

Kehittelin kahvivieraita varten tällaisia. Tarkoitus oli paistaa murotaikinasta kuppeja, joihin sitten tulee täyte. Puolitin murotaikinan ohjeen, laitoin siihen silti kokonaisen kananmunan ja niinhän siinä kävi, että taikina hieman levisi eikä pysynyt niin hyvin muodossaan. Eli taikina kannattaa tehdä isompanan satsinsa ja käyttää toinen puoli vaikka piirakan pohjaksi.

Sitä tässä pohdinkin, että mitenköhän hyvin tuollaisen kotitekoisen murotaikinan voisi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Täytynee joskus kokeilla.

Tein pohjat ja täytteen edellisenä päivänä ja koristelin mustikoilla ja hyytelösokerilla seuraavana aamuna. Nämä voi siis huoletta tehdä edellisenä päivänä, kunhan suojaa jääkaapissa hyvin. Silyvät muutoinkin useamman päivän kylmässä.

Murotaikina (24 leivosta)
200 g voita
1½ dl sokeria
1 kananmuna
4½ dl vehnäjauhoja

Mustikka-valkosuklaaleivokset (12 kpl)

½ annos murotaikinaa

Täyte:
1 dl vispi- tai kuohukermaa
250 g maitorahkaa
100 g valkosuklaata
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 liivatelehteä
1 rkl sitruunanmehua

Päälle:
2 dl mustikoita
½ dl hyytelösokeria
½ dl vettä

1. Valmista murotaikina. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää kananmuna vatkaten. Sekoita joukkoon jauhot kahdessa erässä.
2. Jaa taikinanpuolikas 12 osaan ja painele metallisiin, voideltuihin leivosvuokiin (tai muffinipeltiin). Paista pohjia 200 asteessa noin 10 minuuttia. Irrota vuoista hieman jäähtyneenä.
3. Valmista täyte. Vatkaa kerma. Sekoita joukkoon sokeri, vaniljasokeri, maitorahka sekä varoen sulatettu valkosuklaa. Varmista, että astia on täysin kuiva, kun sulatat suklaata eikä sekaan pääse roiskumaan vettä. Pehmitä liivatelehdet kylmässä vedessä ja liota ne kiehuvan kuumaan tilkkaan sitruunanmehua. Kaada liivateseos täytteen sekaan ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.
4. Jaa täyte jäähtyneille leivospohjille. Nosta hyytymään jääkaappiin.
5. Nostele hyytyneen täytteen päälle mustikoita.
6. Kuumenna vesitilkka, sekoita joukkoon hyytelösokeri ja sekoita, kunnes seos on kirkasta. Valuta seosta varoen mustikoiden päälle, jotta ne kiinnittyvät leivoksiin. Seos jämähtää melkoisen nopeamma kannattaa hoitaa ripeästi.
7. Säilytä kylmässä.

Mustikkakeitto

Kaupasta tulee joskus ostettua soppaa, mutta marjamäärä niissä on aika alhainen, yleisesti alle 10 %. Käytännössä sitä siis maksaa vedestä aika kovan hinnan. Tässä kotitekoisessa mustikkasopassa on suhteet kohdillaan.

Mustikkakeitto (reilu 1l)

6 dl vettä
6 dl mustikoita
5 rkl (hedelmä)sokeria

1 dl vettä
3 rkl perunajauhoja
(1 rkl vaniljasokeria)

1. Kaada kattilaan vesi, sokeri ja mustikat. Keitä pari minuuttia.
2. Sekoita suurusta varten vesi ja perunajauhot. Kaada suurus kuuman keiton joukkoon koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi.
3. Nosta keitto pois levyltä ja sekoita joukkoon haluessasi vielä vaniljasokeria.

Ravioli-kasvispannu

Koko kesä on vierähtänyt nopeasti ja pastaruokia on tullut tehtyä tosi vähän. Nyt, kun kasvikset ovat niin hyviä, voi pastojakin värittää mukavasti kaikenlaisilla herkuilla. Tämä resepti on siitä hyvä, että sitä voi helposti muunnella. Ruoan voi tehdä joko kasvis- tai kanaversiona ja kasviksista voi valita omat suosikkinsa.

Kuvissa versio, jossa on broileria ja siihen olisin kernaasti laittanut myös fetaa.

Ravioli-kasvsipannu (4:lle)

1 rkl öljyä
1 keltainen paprika
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
150 g kesäkurpitsaa
2 tomaattia kuutioina
200 g fetaa (tai 200 g paistettuja broilerin filesuikaleita)
1 prk (150 g) ranskankermaa
suolaa, pippuria

250 g tuoreravioleja (juustotäytteisiä)
vettä
tuoretta persiljaa ja basilikaa

1. Kuumenna öljy pannulla. Lisää paloiteltu paprika, valkosipuli ja sipuli. Kuullota miedolla lämmöllä reilut viisi minuuttia.
2. Lisää pilkottu kesäkurpitsa ja hetken kuluttua kuutioidut tomaatit.

3. Mausta suolalla ja pippurilla. Jätä hautumaan.
4. Keitä raviolit väljässä vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Kypsennysajassa voi ottaa huomioon sen, että raviolit kypsyvät vielä hitusen kastikkeessakin myöhemmin.
5. Lisää kasvisten joukkoon ranskankerma ja feta. Tarkista maku.
6. Lisää keitetyt raviolit ja hieman silputtua persiljaa ja tuoretta basilikaa. Tarjoile heti.

4 ann. /363 kcal/ annos (broilerilla)

Voiko olla? Muumimamma ei osaa kokata?

 

Kesään kuuluu kaikenlaisia hauskoja matkoja. Nyt, kun kuulumme kategoriaan lapsiperheet, niin vierailimme teemaan sopivassa paikassa, Muumimaailmassa.

Tykkään muumeista ja koko siitä maailmasta, jonka tarinat muodostavat. Muumilaaksossa aikaa on riittävästi, onnellisuus on tärkeää, samoin perhekeskeisyys, mutta myös huumori ja iroania kukoistavat. Ja voi sitä Muumimammaa! Onko sellaista surua tai murhetta, mitä ei Muumimamman keittiön herkut hukuttaisi? Muumimamman lempeydellä ja suurella sydämellä kokkaamat ruoat eivät voi olla muuta kuin superherkullista.

Muumimaailmaan oli siis oikein kiva mennä. Hetken alueella kierreltyämme mieleeni hiipi kuitenkin epäilys - ei siellä Muumilaaksossa kyllä oikeasti tältä näytä. Oikeasti. OIKEASTI! Minkä maailman oikeasti? Sitä kyllä ihan tavallinen ihminenkin joutuu välillä epäilemään mielenterveyttään kaikenlaisissa tilanteissa, mutta tämä sai minut tajuamaan, että muumit ovatkin lähempänä sydäntäni kuin uskoinkaan. Ja se kyllä todistettiin vielä uudemman kerran tällä reissulla.

Päätimme ruokailla Muumimamman keittiössä, koska sieltä sai mainoksen mukaan maukasta kotiruokaa. Listalla komeili lihapullia, muusia, broilerin filepihvejä, vehnänjyväpilahvia, kasvislasagnea ja salaattipöytä leipineen ja juomineen. Ruoka ei kuitenkaan todellakaan ollut maukasta: mausteita ei ollut ja voin hyvin kuvitella, kuinka perusteluna olisi saanut kuulla ikiaikaista hömpötystä siitä, että lapsille kun ei nuo mausteet maistu. Ja katinkontit! Luulin vieruspöytäläisen miehen saavan sydänkohtauksen sillä seisomalla, kun hänen suolapurkin ravistelusta väsynyt ranteensa vihdoin pysähtyi. Niin ja suolan lisäksi maustehyllystä löytyi kyllä ketsuppia ja varmaan sinappiakin, joten jotainhan olisin annokselleni voinut tehdä.

Hintaa lounaspöydällä kyllä riitti. Olin tukehtua lihapulliini, kun pettyneenä tuhisin, ettei Muumimamma ikinä tekisi näin mautonta ruokaa eikä varsinkaan sitten kiskoisi siitä tällaista hintaa. Mielensäpahoittajalle oikea Muumimamma olisi varmaan tehnyt uudet lihapullat ja tarjonnut pannaria vaapukkahillolla päälle! On törkeää ratsastaa Muumimamman maineella hyvänä kokkina ja syöttää sitten tällaista ruokaa ihmisille.

Voi, kun kerran pääsisi sinne ihan ihkaoikeaan Muumimamman keittiöön ja saisi herkutella ihan olan takaa. Ja kaupan päälle saisi kuulla sillä ihanan lempeällä äänellä kaikkia niitä elämänviisauksia, joita Muumimamman essun taskuun on vuosien varrella kerääntynyt. Oikea Muumimamma on lohturuoan mestari enkä suostu lopettamaan uskomista siihen!