Punajuuri-vuohenjuustosalaatti

Teki mieli vuohenjuustoa ja niinpä sitä kaupasta kotiin tuotiin. Vihanneslokerossa odottivat borssia varten varatut punajuuret kuuliaisina posket pullollaan. Eivätpä tienneet, että pääsevät vuohenjuuston kanssa köllöttelemään.

Tässä salaatissa kaikki muu on sivuseikka, mutta kunhan siinä on vuohenjuustoa ja punajuurta! Herkullinen yhdistelmä! No, hunajakin olisi kova sana, mutta meillä ei tietenkään nyt ollut. Söimme tätä lämmintä salaattia päivälliseksi ja hyvin piti nälän.

Punajuuri-vuohenjuustosalaatti (2:lle)

400 g punajuuria
suolaa
oliiviöljyä
balsamiviinietikkaa
mustapippuria myllystä
100 - 200  g vuohenjuustoa
salaattia
pinjan- ja kurpitsansiemeniä
tuoretta timjamia, rucolaa, basilikaa (muuta sopivaa vihreää)

1. Keitä punajuuret kypsiksi. Itse lohkon ja kuorin sitten kypsänä.
2. Mausta keitetyt punajuuret ripauksella suolaa, oliiviöjyllä, mustapippurilla ja balsamiviinietikalla.
3. Kuumenna pannu. Paahda siinä hieman pinjan- ja kurpitsansiemeniä. Kaada lautaselle odottamaan salaatin kasaamista.
4. Laita pannulle vähän voita ja öljyä. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi, Paista vuohenjuustoa kovalla lämmöllä hetki. Värin voi ottaa myös toiselle puolelle juustoviipaletta, jos ei se ole alkanut sulamaan liikaa.
5. Kasaa salaatti ja nauti hyvässä seurassa.

Mokka-suklaakakku

Tammikuun leivontalakon jälkeen hyvä ettei ole taas mopo karannut käsistä... Täällä syödään jatkuvasti kakkua! Nyt halusin tehdä kahvinmakuisen täytetyn suklaakakun ja tutkin hieman reseptejä. Löytyi monenlaista ja vaikka millaisella täytteellä, etenkin tuolta Yhdysvaltojen suunnalta. Minun versioni on nyt tällainen. Tarkoitus oli tehdä kakku nimenomaan aikuiseen makuun, mutta kahvin maku ei ole niin vahva, etteikö tämä nuoremmallekin väelle saattaisi maistua.

Ja jeeeeeeee! Kerrankin kakun koristelukin onnistui! Tein kuorrutteeksi maitosuklaaganachen ja koristelin sen tummasuklaaraidoilla sekä helmillä. Pyöräytin päälle vielä muutaman suklaatryffelin ja hieman suklaakoristeita. Temperoin suklaan mutta en oikein osannutkaan tehdä sellaista suklaakoristetta kuin meinasin, joten lisää harjoittelua vaan.. (Tämä kakku olkoon rohkaisuna kaikille, joilta kakun koristelu on joskus epäonnistunut. Joskus se myös onnistuu.)

Ps. Jos tykkää kosteammasta kakusta, niin voisi harkita maitokahvilla varovaista kostuttamista. Ja jos ei ole kokemusta ganachesta, niin kannattaa tehdä tuo isompi satsi, niin saa varmuudella sen koko kakulle. Tuo pienempi määrä on muutenkin vähän nafti tähän kakkuun.

Mokka-suklaakakku (12 palaa)

Pohja:
100 g voita
2 dl ruokosokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
ripaus vaniljasiemeniä (tai 1 tl vaniljasokeria)
1 dl maitoa
1 dl vettä
3 - 4 tl pikakahvijauhetta

Täyte:
n. 1½ dl kuohu- tai vispikermaa
100 g tuorejuustoa
1 rkl vettä
1 tl pikakahvijauhetta
2 rkl tomusokeria
(1 tl sitruunamehua)

Kuorrute:
4 rkl kuohu- tai vispikermaa
1 tl pikakahvijauhetta
125 g maitosuklaata

tai:
1 dl kermaa
200 g maitosuklaata

1. Pohja: Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka (24 cm). Kuumenna desi vettä, liota sekaan 4 tk pikakahvijauhetta ja lisää maito sekä hyppysellinen vaniljasiemeniä (-sokeria). Anna jäähtyä. Vatkaa sokeri ja pehmoinen voi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe sekä suola. Lisää taikinan joukkoon varovasti käännellen vuorotellen jauhoseosta ja kahvi-maitoseosta. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa 25 -30 minuuttia.
2. Täyte: Ota kermapurkista erilleen 4 rkl kermaa kuorrutetta varten (paitsi jos teet isomman satsin kuorrutetta). Vatkaa täytteeseen tarkoitettu kerma vaahdoksi ja sekoita se hyvin pehmennettyyn tuorejuustoon. Lisää tomusokeri ja vesitilkaan liotettu kahvijauhe sekä sitruunamehu. Halkaise täysin jäähtynyt kakku ja levitä täyte kakun väliin.
3. Kuorrute: Lämmitä kerma kattilassa. Lisää pikakahvijauhe ja suklaa paloiteltuna. Sekoita, kunnes suklaa liukenee kermaan. Kaada kuorrute kakun keskelle ja tasoita lastalla vetämällä kuorrutetta reunoja kohti. Täyte saa valua jonkin verran reunojen yli. Tasoita lopuksi reunat lastalla. Laita koristeet, joiden tahdot tarttuvan kiinni kuorrutteeseen ja nosta kakku kylmään.

Blogi-tunnustuksia ja -muistamisia

Campasimpukka, tuo ihanan innovatiivinen ja kokeilunhaluinen keittiönhenki muisti blogiani tällaisella pienellä kivakkeella ü ja ehdotti, että voin halutessani jakaa sen jälleen eteenpäin. Tarkoituksena on vinkata viiteen lempiblogiin, joilla on alle 200 rekisteröitynyttä lukijaa. Muista lukijoista ei nyt puhuta, iso osa lukijoistahan ei tosiaan rekisteröidy eikä siihen ole sinällään sen suurempaa tarvettakaan. Kiitos kaikille, jotka lukevat blogia säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Ja veilä erityiskiitos kaikille, jotka ovat innostuneet jättämään itsestään jälkiä kommentoinnin muodossa.

No, mutta nyt niihin blogeihin..

Inkiväärihillo - helppo vinkata tänne, kun kaikki jutut käyn sieltä kurkkaamassa. Meillä sattuu monasti ajatukset yhteen, hassua!

Leipoi, leipoi - tänne löysin tieni aivan äskettäin, Kristianin porkkanakakun perässä ü

Maijan makia - kakkukoristelusta innostunutta työskentelyä, kunpa osaisin...

Soppakellari - pitkän linjan ruokailua, hauska idea ne viikon viisi suosikkia!

Kanelibasilika - meitä yhdistää tämä pikkulapsiarki ja Kanelibasika-blogista löytyy omaan makuun sopivia juttuja usein.

Nämä nyt tähän tällä kertaa! Iloisia lukuhetkiä!

Muhkea porkkanakakku

Parrautta. Oikeasti tosi hyvää. Kyllä kannatti taas kattoa Top Chefiä ja innostua porkkanakakusta. Tosin sen Kristianin ohjeen jätin kokeilematta, koska siihen tuli järjettömiä määriä sokeria ja öljyä. Yhden kikan kuitenkin siitä ohjeesta varastin - porkkanat keitetään ja soseutetaan taikinaa varten. Tätä ohjetta voisi varmasti hyödyntää siis esimerkiksi omenasoseen kera.

Tästä taikinasta tulee 30 x 30 cm vuokaan noin 5 cm korkuinen kakku (puolikas taikina kävisi 24 cm irtopohjavuokaan), joka on rakenteeltaan ihanan mehevä ja keveä. Ei saa paistaa liian kuivaksi. Itsehän ajattelin testata Kristianin ohjetta kakun sisälämpötilasta (75 astetta)  mutta päräytin reilusti 90 asteeseen jo puolessa tunnissa. Mutta tuo lämpö tarkoitti siis oikein mehevää ja ilmavaa kakkua. Mutta että älkää tavoitelko mitään ""kun tikkuun ei enää tartu yhtään taikinaa"-tyyppistä ratkaisua.

Porkkanakakku (20 palaa)

400 g porkkanaa
200 g voita
4 kananmunaa
3 dl ruokosokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
½ tl inkivääriä
1 - 2 rkl sitruunamehua

200 g tuorejuustoa
1 1/4 dl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua

1. Keitä porkkanat kypsiksi. Soseuta.
2. Lisää porkkanasoseen joukkoon sula voi ja surauta vielä tasaiseksi. Anna jäähtyä.
3. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.
4. Sekoita kuivat aineet yhteen.
5. Lisää muna-sokeriseokseen vuorotellen porkka-voiseosta ja jauhosekoitusta. Kääntele ainekset varovasti taikinan sekaan. Lisää myös sitruunamehu.

6. Kaada valmis taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.
7. Paista 160 asteessa 30 - 35 minuuttia.
8. Kuorrutetta varten pehimitä tuorejuusto ja sekoita joukkoon tomusokeri ja sitruunamehu. Levitä jäähtyneen kakun päälle.

Maapähkinävoijuustokakku - överiä vai mitä?

Nigellaa tuijotellessa iski into kokeilla tätä melkoisen jämäkkää juustokakkua.

Pikkusen pienensin ohjetta ja pohjaan en laittanut suklaahippuja, mutta kattelkaa tuo alkuperäinenkin resepti. Maku voi olla meille suomalaisille hieman vieras, koska maapähkinä ei täällä niin hittiä ole, mutta jos pitää snickersistä, niin varmaan tästäkin. Meillä oli enemmän miehen mieleen. Sellaisen muutoksen tekisin, että kuorrute olisi maitosuklaasta (esim. 100 g ranskankermaa ja 100g maitosuklaata). Kakku kannattaa tarjota mielestäni aavistuksen jääkaappikylmää lämpimämpänä. Maapähkinäinen, erilainen, tuhti. Tsiljoona kaloria.

Suklaa-maapähkinävoijuustokakku (12 - 16 palaa)

Pohja:
175 g digestive-keksejä
50 g suolapähkinöitä
50 g voita

Täyte:
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl rahkaa (ranskankermaa, kermaviiliä, kermakin voisi käydä)
200 g maapähkinälevitettä (sokeroimatonta, esim. Amona)
150 g sokeria
3 kananmunaa
1 keltuainen

Kuorrute:
150 g ranskankermaa
80 g hyvää tummaa suklaata
20 g sokeria

1.  Murenna pohjan keksit, murskaa pähkinät. Sekoita joukkoon sula voi. Painele leivinpaperin päälle irtopohjavuokaan.
2. Sekoita täytteen ainekset. Pehmitä ensin huolella tuorejuusto ja lisää siihen sitten muut ainekset. Käytä munien sekoittamisessa vispilää, että saat sileän rakenteen.
3. Paista 170 asteessa 50 minuuttia. Nosta kakku varoen ulos ja valmista kuorrute.
4. Lämmitä ranskankermaa ja sokeria varovasti kattilassa. Nosta pois liedeltä ja lisää sekaan paloiteltu suklaa ja hämmennä, kunnes suklaa sulaa.
5. Kaada kuorrute kakun pintaan ja paista vielä 10 minuuttia 175 asteessa.
6. Anna kakun jäähtyä ja nosta kylmään tekeytymään yön yli. Irrota varoen vuoasta.

Kanaviilokkia ja appelsiinirisottoa

Sanonpa nyt kana, vaikka broileristahan tässä on kyse. Kana on hyvä, pelastanut monta kauppareissuakin. On hoettu Ellille kaupan sisääntulolta asti, että kohta ne kanat tulee, mennään katsomaan kanoja (ko. kaupassa on melko aidon näköisiä kanoja munahyllyllä, nykyisin tosin nostettu hyvin korkealle, pian sen jälkeen kun kävin siellä heiluttelemassa niitä kanoja ja kotkottamassa Ellille niin kovaa, että miestäkin hävetti). Elli jaksaa yhä kanoista innostua, tänään tosin unohdin sitten siinä kanojen kohdalla enää noteerata koko kanoja...


No, ruokaan sitten. Ilmeisesti monelle koulusta tutulle ruoalle haetaan uutta nostetta, sillä Maku-lehdessä oli kanaviilokin ohje ja kouluruokaa (mukaanlukien kanaviilokkia) kokkailtiin myös Top Chefissä.

Appelsiinirisotto oli uusi kokemus, mutta arvaatteko mitä? Ei ollu parmesaania kaapissa, ei. Toisaalta, kun risotto on vain lisäkkeenä, eikä pääruokana, niin vähemmälläkin pärjää. Appelsiinirisotto sopii erinomaisesti juuri broilerin kera. Raastetusta appelsiininkuoresta tuli aavistus kitkeryyttä, joten hennompaa makua hakevalle riittää varmasti pelkkä appelsiinimehu. Voisi myös kokeilla, että lisää sen kuoren vasta hyvin lopussa.

Kanaviilokki (broileriviilokki)

300 g broilerin filesuikaleita (tai kypsää broilerinlihaa)
1 rkl öljyä
3 dl kanalientä
1½ tl currya
1 rkl sitruunanmehua
2 rkl Maizena-suurustetta
1 dl ruokakermaa

1. Ruskista broilerinfilesuikaleet pannulla. Lisää curry, sitruunanmehu, vesi ja kanafondi. Anna kiehua hetki.
2. Sekoita suuruste ja ruokakerma ja lisää seos kastikkeeseen. Keitä vielä pari minuuttia, tarkista maku.

Appelsiinirisotto

1 rkl öljyä
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 dl risottoriisiä
n. 6 dl kanalientä (tai vettä ja 1 - 2 rkl kanafondia)
1 tl appelsiini raastettua kuorta
½ dl tuorepuristettua appesiinimehua
1 dl valkoviiniä
tuoretta timjamia
1 rkl voita
(suolaa, parmesaania)

1. Kuullota hienonnettu sipuli varovasti öljyssä.
2. Lisää valkosipulinkynsi murskattuna. Lisää myös riisi ja sekoittele, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi.
3. Lisää kuumaa nestettä vähän kerrallaan, koko ajan sekoittaen. Anne nesteen imeytyä riisiin ennen uuden lisäämistä.
4. Lisää välissä myös valkoviini ja puristettu appelsiinimehu sekä appelsiinin raastettua kuorta.Valkoviinin voi jättää pois ja risottoon voi laittaa vaikkapa hieman sitruunamehua hapoksi.
5. Jatka nesteen lisäämistä, kunnes risotto on kypsää. Risoton on tarkoitus olla puuromaista.
6. Lisää voi ja revi risoton sekaan hieman tuoreita timjamin lehtiä, tarkista suola. Lisää halutessasi vastaraastettua parmesaania.

Maa-artisokkakeittoa - vielä on sydäntalvea!

Talvella keitot maistuu kesää paremmin. Hihat siis heilumaan, kesä on täällä pikemmin kuin arvaammekaan. Sen huomaa siitäkin, että pakastimessa on vielä vaikka kuinka paljon marjoja ja perinteisestihän niitä vimmalla käytellään sitten ennen uusien pakastamista. Että nyt vielä ehtisi niillekin jotain tehdä. Sorbettia?

Ette usko, mikä budjetti-irma olin kaupassa. Valikoin sopivaa 500 g:n maa-artisokkapussukkaa vihannestiskiltä ja huomasin, että ne ovat hieman eripainoisia. No, minähän puntaroin (kukaan ei nähnyt ü) ja nappaamani kaksi pussia painoivat 500 g ja 600 g. Aikamoinen heitto, kyllä minulle kelpasi se reilumpi pussi! Näyttää aika pienet ilot olevan mulla, mutta mitäs mökkiytyneeltä kotiäidiltä voi muuta olettaa.

Ja Nigella vapise, ei lohturuoan tarvitse aina olla jättikaloripommi!

Maa-artisokkakeitto

300 g rosamunda
500 g maa-artisokkaa
5 dl vettä
1 rkl kasvis- tai kanafondia
1 dl ruokakermaa
hieman mustapippuria

1. Kuori ja paloittele kasvikset.
2. Keitä kasviksia fondilla maustetussa vedessä n. 20 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmeitä.
3. Lisää joukkoon kerma, kiehauta ja soseuta sitten keitto sileäksi sauvasekoittimella.
4. Lisää ripaus mustapippuria myllystä, tarkista suola.

Omatekoista jogurttia!

Tiedättehän miltä jogurttitölkki näyttää muutaman päivän kuluttua avaamisesta. Jogurttia on siellä sun täällä ja tölkki tahmainen ja loppujen lopuksi sinne jää pohjalle pari desiä, joka kummasti unohtuu jääkaapin perukoille.

No, siihen on yksinkertainen ratkaisu. Jogurtin voi valmistaa kotona, kulhossa! Tarvitaan vain bulgarian jogurttia, täysmaitoa ja kulho. Ihanaa!

Mielestäni (olen erittäin puolueellinen) jogurtti oli tuoretta, pehmeää ja erittäin raikasta! Nautimme sitä kotitekoisen vähäsokerisen mansikkasoseen kera. Jatkan ehdottomasti jogurtin tekoa kotona. Pitää kokeilla versiota kevytmaidosta, olin lukevinani, että se pitäisi siitäkin onnistua. Omatekoisesta jogurtista voi sitten ottaa seuraavaan jogurttiin tarvittavan 2 dl.

Jogurtti hapatetaan huoneenlämmössä. Kääntelin omaa kulhoani nähdäkseni, milloin rakenne on tarpeeksi paksu. Ymmärtääkseni happamuus lisääntyy ajan kuluessa. Eka kerralla maitoni oli 45-asteista, toisella kerralla ehti jäähtyä jo haaleaksi. Lämpimästä maidosta jogurtti hapattui ja paksuni nopeammin.

Jogurtti 

2 dl bulgarian jogurttia
1 l täysmaitoa (punaista maitoa)

1. Kuumenna maito kiehuvaksi.
2. Anna maidon jäähtyä 40 asteiseksi.
3. Vispaa joukkoon bulgarian jogurtti.
4. Anna tekeytyä huoneenlämmössä 12 - 24 tuntia. (Pidin omaani noin 17 tuntia.)
5. nosta jogurtti kylmään. Nauti kylmänä ü

Voihan keskuskeittiö!

Ai jai... tämän päivän lehti komeasti ilmoittaa, kuinka Lappeenrannassa päiväkodeissa lopetetaan ruoanvalmistus ja siirrytään suurkeittiöihin ja ruokajakeluun.

Väärin! Niin väärin! Lopputuloksena on se, että suomalaislapset saavat laitosruokaa kauneimmat 16 vuotta elämästään. Turhaan ihmetellään, miksi nuoret ovat niin vierottuneita ruoan alkuperästä ja ruoanlaitosta yleensäkin - ruokahan on peräisin suurista metallilaatikoista, kansi vaan ylös ja a vot!

Kun päiväkodissa on oma keittiö, lasten on mahdollista nähdä ja kokea, että joku oikeasti valmistaa ruokaa juuri heille. Emäntä tietää montako lasta päiväkodissa on kunakin päivänä, mikä heille maistuu ja kuinka paljon ruokaa tarkalleen pitää valmistaa. Hän voi budjetin rajoissa valmistaa kaikenlaista vain mielikuvitus rajanaan. Tähteet tulevat tällöin käytetyksi ja myös jälkiruokia nähdään pöydässä. Pikkuapulaiset saavat hakea ruokakärryt emännältä ja osallistua muutoinkin pieniin juttuihin (tätäkin kaikentietävä hevonlainsäädäntö mukavasti rajoittaa, kun kenelläkään ei ole asiaa keittiöön).

Ruoan kuljettaminen kauempaa antaa ikävä kyllä pahat raamit luovuudelle. Ei nähdä enää lämpimiä leipiä kasvisosekeiton kera eikä mitään muutakaan, mikä ei kestä lämpösäilytystä pitkään ja tai rakenne kärsii kuljetuksessa. Päiväkotilapset eivät lähde enää puolukkaretkelle eivätkä nauti omien kättensä tuotoksista, sillä koko talossa ei ole ketään, joka autioituvaa keittiötä enää henkiin puhaltaisi. Nyyh. Kaiken lisäksi ruoan ravintoarvo heikkenee sen seisoessa lämpölaatikoissa, eikä kenenkään ruokahalu ainakaan kasva ylikypsistä pakastekasviksista.

Arvoisa Suomen valtio, hyvät kuntapäättäjät. Tämä on ihan paskaa! Te olette häpeäksi Suomen ruokakulttuurille, päivähoidolle ja pienten ihmisten terveydelle! Ettäs kehtaatte!

Stroganoff herkkusienten ja porkkanan kera

Keskellä kauneinta helmikuuta herkuttelimme stroganoffilla. Kastikkeeseen lisäsin porkkanaa ja herkkusientä perinteisten ainesten lisäksi ja hyvää oli! Ja kermasta huolimatta, ihan keveätä arkiruokaa.

Muutamasta suunnasta on ihmetelty, että miten kahden pienen lapsen kanssa ehtii bloggailla, mutta onhan sitä ruokaa kuitenkin laitettava. Kiirettä toki pitää, välillä kuvat unohtuvat kokonaan ja monta kivaa juttua on mennyt sinällään "roskakoriin". Lisäksi ruokaa ei liiemmin stailailla siinä, kun nälkäinen taapero huutaa pöydässä ja pienempi versionsa sitterissä. Koettakaa siis kestää, jos annokset ovat kuin suoraan kouluruokalasta ü Te voittee hoitaa stailailun, se nimittäin kummasti piristää kotiruokailua arkenakin!

Stroganoff (6:lle)

400 g naudan paistia
1 rkl öljyä
200 g sipulia
200 g porkkanaa
200 g tuoreita herkkusieniä
6 dl vettä
fondia tai lihaliemikuutio
2 laakerilehteä
mustapippuria myllystä
1 prk (70g) tomaattipyrettä

2 dl ruokakermaa
2 rkl vehnäjauhoja (tai muuta suurustetta tarpeen mukaan)
½ ruukkua tuoretta persiljaa

1. Paloittele paisti melko pieniksi kuutioiksi.
2. Hienonna sipuli, kuutioi porkkanat ja herkkusienet.
3. Kuumenna pannu, lisää öljy ja ruskista lihapalat. Lisää sipuli ja kuullota hetki. Lisää myös porkkanat ja herkkusienet ja jatka kuullotusta.
4. Lisää vesi, tomaattipyre ja mausteet ja hauduta reilu tunti, kunnes liha on mureaa.
5. Sekoita kerman joukkoon vehnäjauhot ja lisää kastikkeen joukkoon. Hauduta vielä muutama minuutti ja lisää lopuksi tuoretta persiljasilppua.