Rukiisempi pohja pizzaan

Pizza on hyvää ja sitä on hauska tehdä kotona. Tämän postauksen ideana on ruisrikkaampi pizzapohja, täytteet voi jokainen valita makunsa mukaan. Toisekseen halusin muistuttaa, että pizza on myös oivallinen ruoka rippeiden käyttöön. Tähän pizzaan meillä löysi tiensä kebab-kastikkeen loppu ja pakastimesta kaivettu tomaattikastikepohja sekä pari viimeistä pepperonipaprikaa. Juustoraasteekin säilyy pakastimessa, joten oikeastaan aina on ainekset pizzan tekoon. Myös tomaattipastakastike ja jauheliha-tomaattikastike käy erinomaisesti pizzan täytteeksi.

Ruisrikkaampi pizzapohja

2 dl vettä
1/4 pala hiivaa
½ tl suolaa
1 dl ruisjauhoja
1 dl grahamjauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl öljyä

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää öljy ja suola. Sekoita taikinaan ruisjauhot ja grahamjauhot. Lisää sen jälkeen vehnäjauhoja, kunnes taikina on sopivaa. Kohota ja taputtele leivinpaperille uunipellille.

Jauheliha-tomaattitäyte

tomaattikastiketta (+ kebakastiketta)
jauhelihaa
sipulia
aurinkokuivattua tomaattia
tuoretomaattia paloina
2 pepperonipaprikaa hienonnettuna
150 g juustoraastetta
oreganoa

Levitä täytteet pizzalle. Paista 250 asteessa kunnes juusto ruskistuu hieman (10 - 15 min).

Ihanalla illallisella

Muutama viikko sitten oli luvassa luksusta, kun juhlittiin ystäviemme tupareita pienellä porukalla Jyväskylässä. Tottahan siellä oli suunniteltu taas mieletön menu, kasvisruokaa kunnioittaen, kun yksi on enemmän ja toiset enemmän tai vähemmän kasvissyöjiä.

En voi tähän tarkkoja reseptejä laittaa, kun en niitä mukaani napannut, mutta voin kertoa sen, minkä muistan. Ideoitahan siitä saa joka tapauksessa!

Menu:

appelsiini-rucolasalaatti
maalaispatonkin ja voi
    * * *
pinaattirisotto sieni-kesäkurpitsahöystöllä
    * * *
creme brulee

Appelsiini-rucolasalaatti

4 appelsiinia
2 salottisipulia
2 rkl balsamiviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
suolaa, pippuria
rucolaa
tuoretta basilikaa

1. Fileroi appelsiinit ja leikkaa ohuehkoiksi viipaleiksi.
2. Silppua sipuli pieneksi ja kaada kulhoon. Lisää joukkoon viinietikka, öljy, suola ja pippuri sekä hienonnettua basilikaa (1/3 ruukku).
3. Nosta vadille appelsiinisiivut. Ripottele päälle sipulisekoitus. Asettele päälle rucolan lehtiä ja vielä tuoretta basilikaa kokonaisina lehtinä.

Pinaattirisotto


Pinaattirisottoon tehtiin ihan normi risottopohja, johon lisäiltiin hiljalleen kasvislientä. Pinaatit lisättiin loppuvaiheessa. Loppusilaus tehtiin reilulla annoksella voita ja hyvällä parmesanilla. Pannulla paisteltiin lisäksi siitak- ja herkkusieniä, kesäkurpitsaa ja pinjansiemeniä.

Creme Brulee

Jälkiruoaksi herkuteltiin creme bruleella. Pieniä hyytymisongelmia oli, mutta makuunhan se ei vaikuttanut. Lueskelin tuossa netistä, että aika monelle on käynyt niin, ettei seos ole oikein hyytynyt, mutta vinkiksi monessa paikassa annettiin vanukkaiden valmistus jo edellisenä päivänä ja sitten sokerin karamellisointi nopeasti (1-2 minuuttia) uunissa grillivastuksen alla tai sillä ihanalla töhöttimellä.

Suklaa-pekaanipähkinäpiiras

Mitä sitä ihminen voisi muuta maanantai-iltana tehdä kuin leipoa... Yllättävän usein nautin vapaaillasta kotona leipomalla tai laittamalla ruokaa. Miten se ruoanlaitto voikin kiireessä olla niin ärsyttävää ja ajan kanssa taas niin nautinnollista.

Melko sattumanvaraisesti ostin viime viikolla kaupasta leivontasuklaata ja pähkinöitä ja yhdistin ne tähän piirakkaan. Jouluna, kun etsin reseptiä pekaanipähkinäpiiraisiin, törmäsin jos jonkinlaiseen suklaaversioon ja nyt kun etsin sitä suklaaversiota, niin enpä löytänyt. Päädyin hieman yhdistelemään eri ohjeita. Eka kertaa tein "suolaisen" pohjan pekaanipiiraaseen, mutta se toimi hyvin, koska itse piirakan täyte on melko täyteläisen makea. Ja miksi - siis miksi?!! - meillä ei ollut yhtään vaniljajäätelöä pakastimessa, koska se olisi ollut täydellinen kumppani tälle piirakalle, joka kannattaa tarjota hieman lämpimänä.

Tämä piirakka sopii tumman suklaan ystäville ja sokerihiirille. Omaan makuuni on enemmän se tavallinen versio pekaanipähkinäpiiraasta (linkki yllä). Siinä fariinisokerin maku pääsee paremmin esille mutta piiras ei ole silti niin makea. Ja siinä se sokeripohjakin toimii kivasti! Mies ei osannut valita omaa suosikkiaan, vaan pitää molemmista.

Suklaa-pekaanipähkinäpiiras (12 palaa)

Pohja:
100 g voita
2½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kylmää vettä

Nypi voi jauhojen sekaan. Lisää vesi ja sekoita.
Taputtele voidellun vuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
50 g voita
1 dl siirappia
1½ dl fariinisokeria
ripaus suolaa
3 kananmunaa

100 g rouhittua tummaa suklaata
100 g pekaanipähkinöitä

1. Sulata voi miedolla lämmöllä kattilalla. Nosta kattila pois liedeltä ja lisää siirappi, suola, fariinisokeri ja lopuksi munat kevyesti vatkaten.
2. Rouhi suklaa karkeasti veitsellä ja ripottele taikinapohjan päälle.
3. Kaada päälle sokeri-munaseos.
4. Asettele pähkinät pinnalle.
5. Paista ala/ keskitasolla 175 asteessa noin 35 minuuttia.

Broilerilasagne

 
Selailn yhtä omaa reseptikirjaani ja siellä oli jauhelihalasagnen ohje, johon tuli tomaattikastikkeen sijaan vuohenjuusto-tomaattikeittoa (sitä kaupan valmista siis). Ajattelin hieman soveltaa tätä ajatusta ja luistaa juustokastikkeen teosta vaihtamalla se sveitsiläiseen juustokeittoon (pussikeitto). Sienikeitto olisi voinut myös sopia ja pitkään pyörittelin käsissäni myös aurinkokuivattu tomaatti - mascarponekeittoa. Osassa keitoista on enemmän lisäaineita ja osassa yllättävän paljon vähemmän.

Tein broilerilasagneen tomaattikastikkeen ja sitten tuon valmiin juustokeiton. Lisäksi maustoin lasagnea sinihomejuustolla. Lasagnesta tuli oikein mehukas, mutta ehkä juustokeiton maussa olisi hieman toivomisen varaa tai siihen kannattaisi raastaa vielä juustoa sekaan, jolloin olisi aivan yhtä kätevää tehdä juustokastike jo alusta loppuun itse. Tässä tapauksessa kaupan valmiskeitto on kuitenkin kevyt vaihtoehto, jos nyt kellään mitään tarvetta on keventää näin kevään korvalla. Tässä ruoassa tomaatti-broilerikastikekin on kepeä vaihtoehto ja homejuuston voi jättää halutessaan pois. Oikein broilerista lasagnea kaipaavan kannattaa käyttää ruokaan 400 g filesuikaleita.

Broilerilasagne (4-5:lle)

6 täysjyvälasagnelevyä

Broileri-tomaattikastike:

2 rkl öljyä
250 g broilerin maustamattomia filesuikaleita
1 sipuli hienonnettuna
2 porkkanaa ohuina viipaleina
500 g tomaattimurskaa
2 tl oreganoa
½ tl valkosipulijauhetta
n. 1 tl suolaa
mustapippuria

5 dl juustokeittoa, juustokastiketta tai muuta sopivaa keittoa/kastiketta
½ pkt sinihomejuustoa (80g)

1. Ruskista broilerinfilesuikaleet pannulla.
2. Lisää joukkoon hienonnettu sipuli ja ohuet porkkanaviipaleet ja kuullota hetki.
3. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Keittele hetki. Tarkista suola.
4. Valmista juustokeitto/ -kastike.
5. Laita vuoan pohjalle puolet broileri-tomaattikastikkeesta ja kolmasosa juustokeitosta. Murustele päälle kolmasosa homejuustosta. Aseta päälle kolme lasagnelevyä.
6. Tee samoin toinen kerros. Kaada lopuksi päälle loput juustokeitosta ja homejuustosta.
7. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia ja anna sen jälkeen lasagnen vetäytyä noin 10 minuuttia ennen syömistä.

Unelmakääretorttu mustaherukoista

Unelmakääretorttu on tuttu jo yläasteelta, mutta itse en ole suuri banaanin ystävä, joten tässä versio samaisesta kääretortusta mustaherukoilla.

Pohja:
4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl ohrakasta
½ dl kaakakojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
2 dl vispikermaa
250 g maitorahkaa
sokeria
200 g (pakaste)mustaherukoita

1.. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sihtaa jauhoseos vähitellen vaahdon sekaan kevyesti sekoittaen.
3. Kaada uunipellille leivinpaperin päälle. Taikinakaapimella saa kaiken taikinan kulhosta irti ja sillä on myös hyvä tasoittaa taikinaa pellille.
4. Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia.
5. Valmista täyte. Vatkaa vispikerma vatkaimella vaahdoksi ja sekoita joukkoon maitorahka.
6. Lisää sokeri ja rauhassa sulaneet mustaherukat. Tarkista maku.
7. Levitä täyte tasaisesti jäähtyneelle pohjalle ja kääri varovasti rullalle.
8. Anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti.

Halloumi-broilerihampurilaiset

Jokin aika sitten saimme vieraita ja se tarkoitti paitsi keittiössä puuhastelua niin myös iloisia yllätyksiä. Elli sai tuliaisina vaippoja ja koko perhe Jupen leipomia sämpylöitä. Osa sämpyöistä hupeni parempiin suihin hampurilaisten muodossa.

Aiemmin tein tavallisia burgereita, mutta nämä ovat aikuisempaankin makuun ja hieman välimerellisiä. Täytteenä halloumia, broileria, välimeren tomaatti-paprikatahnaa, mustapippuri-valkosipulikastiketta ja hieman tomaatttia ja salaattia. Ai niin ja ananasta. Syömisen lomassa kehittelin ideaa hieman eteenpäin ja vaihdoin mielikuvissani ananaksen sipuli-paprika-oliivihöystöön, vielä välimerellisemmäksi päästäkseni. Että kokeilemaan vaan sitäkin lisää sitten ehkä ensi kerralla.

Hampurilaiset ovat nerokkaita, koska niitä voi tuunata melko vähin keinoin eri maiden keittiöihin ja yli jääneet täytteet voi käyttää esimerkiksi pastaruokaan (kesällä myös ruoalta jääneet grillatut kasvikset ja broileri sopii erinomaisesti samaan tarkoitukseen) tai vaikka tortillan täytteeksi.


Halloumi-broilerihampurilaiset (6 kpl)

Paahdetut sämpylät, tomaatti-paprikatahnaa ja tomaattia.

n. 400 g broilerin ohutleikkeitä

1 rkl öljyä
½ pkt halloumi-juustoa
2 tomaattia
salaattia
 6 sämpylää
(Pirkka) Välimeren tomaatti-paprikatahnaa, pestoa tai vaikka ketsuppia

Mustapippuri-valkosipulikastike:
2 dl kermaviiliä
1-2 valkosipulin kynttä
½ tl sokeria
1 tl sinappia
suolaa

Pannulla paistettu halloumi.

reilusti vastarouhittua mustapippuria

1. Ota broilerifileet ja juusto huoneenlämpöön puoli tuntia ennen paistamista.
2. Viipaloi halloumi ja paista pannulla öljyssä pinta kullanruskeaksi. Siirrä lautaselle odottamaan.
3. Nuiji broilerinfileet ohuiksi ja leikkaa tarvittaessa kahdeksi pienemmäksi pihviksi. Paista pannulla pari minuuttia per puoli ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita lopuksi päälle juustot ja kansi kiinni, niin täytteet pysyvät lämpiminä.
3. Paahda sämpylät ja levitä niille tomaatti-paprikatahnaa.
4. Kasaa hampurilaiset ja välutä väliin kastiketta.

Sienikeittoa

Olin ihan varma, että olin kirjoittanut sienikeiton reseptin jo ylös, mutta tosiasiassa kuvittelin. Eli tässäpä yksi vaihtoehto keittopöytään ja tässä on runsaasti sieniä.

Pakastimessa mulla ei oo mitään sieniä, joten oli turvauduttava kaupan varantoihin. Ostin herkkusieniä, mikä olikin sinällään ihan mielenkiintoinen kokemus. Ottaessani sieniä joku mies kommentoi, että ei niistä kannata keittoa tehdä, kun eivät millekään maistu. No, minä puolustamaan, että enhän minä niitä pelkiltään laitakaan, vaan kantarellien kanssa. Se oli sitten tälle mielehellekin hyväksyttävä yritelmä. Mutta miksi ihmeessä ryhdyin puolustamaan sienikeittoani ventovieraalle?

Nappasin kantarelleja säilykkeenä enkä edes kuvitellut mahdollisuutta, että ne ovat peräisin Kiinasta. Siis Kiinasta! No, käytin sienet kyllä, mutta pesin ne erittäin hyvin. Ja tiedänpähän nyt, että ihan Kiinaan asti voi mennä nähtävästi kantarellikeitolle.

Sienikeitto (n. 1 l)

2 rkl voita
1 sipuli
1 rs tuoreita herkkusieniä
100 g kantarelleja (säilykekin käy)
3 rkl vehnäjauhoja
1 litra vettä
suolaa
½ tl mustapippuria
1tl kirveliä
1 dl ruokakermaa

1. Kuullota sipuli voissa. Lisää viipaloidut herkkusienet ja kantarellit. Sienet saavat ottaa kevyesti väriä. Lisää joukkoon myös vehnäjauhot ja sekoittele.
2. Lisää vesi ja mausta. Keittele vähintään 30 minuuttia.
3. Lisää kerma ja kiehauta. Tarkista maku.

Sitruunainen katkarapupasta

Mietin etukäteen, että millaista katkarapupastaa sitä tekisi, mutta loppujen lopuksi olin niin laiska, etten jaksanut etsiä reseptejä, vaan väänsin tuntuman mukaan ja tulikin ihanan hapokasta, sopivasti valkosipulista ja herkullista pastaa. Kelpasi hyvin miehelle ja veljelle ja itelle pakkasin annoksen myös huomiseksi töihin. Spaghetin määrää hieman arvoin tohon reseptiin. Sitä ei ollut loppujen lopuksi paljoa, mutta kastikkeen kanssa siitä tuli hyvin neljä annosta, arvelisin itse käyttneeni siis 250 g.

Sitruunainen katkarapupasta 3 - 4:lle

250 - 300 g spaghettia
vettä, suolaa

1 rkl öljyä
1 rkl voita
2 sipulia
1 (iso) valkosipulinkynsi

1 sitruunan mehu
mustapippuria myllystä
n. ½ tl suolaa
180g katkarapuja (pakastettuja)
n. ½ prk creme fraichea
1 dl vettä
öliiviöljyä

1. Ota katkaravut sulamaan siivilään.
2. Kuori sipulit ja viipaloi puolikkaiksi sipulirenkaiksi.
3. Kuumenna pannu ja lisää öljy ja voi. Hauduta sipuli pehmeäksi ja kullankeltaiseksi. Lisää raastettu valkosipulinkynsi.
4. Mausta vastapuristetulla sitruunanmehulla, mustapippurilla ja suolalla. Lisää katkaravut ja kuumenna.
5. Sekoita joukkoon vesi ja creme fraiche ja lisää juuri ja juuri lypsäksi keitetty spaghetti.
 Pirskota sekaan vielä hyvää oliiviöljyä.

Maanantaiaamun mannaa

Miten eilen sainkin päähäni, että nyt kokeilen ruoanlaittoa pönttöuunissa. Tarkoitan siis sellaista pystyuunia tai pystymuuria, nimityksistä en tiedä muuta eroa kuin sen, että pystyuunissa on kuulemma paksumpi seinämä kuin pönttöuunissa ja siksi pönttöuunin pinta lämpiää nopeammin. No, meidän mökistä näitä pönttiksiä löytyy neljä kappaletta ja kolmea niistä aktiivisesti lämmitellään.

Aloitin ruoanlaiton leppeästi ja oletettavasti helpolla vaihtoehdolla eli uunipuurolla. Kun uunissa oli muutama kekäle jäljellä ja kyljet hehkuivat lämpiminä, nostin sisään sekundapotin. Ostin joskus jostain tarjouksesta keraamisen padan just vitosella ja olinkin ihan varma, että se posahtaa tulisijassa. Mutta eipä vain niin käynyt. Uuni lämmitettiin jo päivällä, joten puurolle tuli pitkät tunnit uunissa, kaiken kaikkiaan 15, mutta lämpöistä oli vielä aamulla ja taatusti kypsää. Kahdeksan tuntia olis varmaan hyvä, kuumuudesta tietenkin riippuu.

Olin niin utelias ja kokematon, että avasin uunin ja padan kaksi kertaa. En näköjään edes tällä onnistunut pilaamaan puuron kypsymistä.

Ohrauunipuuro

voita
1 l maitoa
1½ dl rikottuja ohrasuurimoita
½ tl suolaa

1. Voitele keraaminen tai valurautainen vuoka voilla.
2. Kaada maito, ryynit ja suola vuokaan. Nosta kansi päälle.
3. Aseta vuoka uuniin siten, ettei se koske hiiliin. Sitten vain luukut kiinni ja annetaan hautua oikein ajan kanssa.
(Sähköuunissa puuro voi kypsyä pari tuntia 175 asteessa.)

Omenapuolukkapiirakka

Töihin paluun kunniaksi tein viime viikolla työkavereille omenapuolukkapiirakkaa. Valinta johtui yksinkertaisesti siitä, että se oli lähes ainoa leivonnainen, jonka sain kotivaroilla aikaiseksi eikä tarvinnut lähteä kauppaan. Ja talvella tällaiset piirakat maistuvat erinomaisesti. Etenkin vaniljakastikkeen kera. Ja ajatelkaa, tähän sai kivasti käytettyä jääkaapin perältä puolukkasurvoksen, vielä kun keksisi, mihin käyttäisi ylijääneitä hillonloppuja..

Pohjana tuttu piirakkapohja (puolukkapiirakka, aprikoosipiiraat) nyt vain tuplana, koska tein piirakkaa koko pellillisen. Muruseosta en silti tuplannut, se oli mielestäni aivan riittävä näin.

Omenapuolukkapiirakka (uunipellillinen, 24 palaa)

Pohja:

200 g voita
1½ dl sokeria
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täyte:

5 - 6 omenaa
2 dl puolukkasurvosta (kevyesti sokeroitua) tai puolukoita

Muruseos:

50 g voita
1½ dl kauraleseitä tai -hiutaleita
½ dl sokeria
1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
2. Lisää kananmunat voimakkaasti vatkaten.
3. Sekoita joukkoon jauhoseos ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
4. Poista omenoista siemenkodat, kuori omenat ja pilko ne nopasti pieneksi. Ripottele piirakan pinnalle omenanpalat ja lusikoi puolukkasurvosta nokareina päälle.
5. Valmista muruseos. Sulata voi ja lisää joukkoon kauraleseet ja sokeri.
6. Ripottele muruseos piirakan pinnalle.
7. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Possuttelua, osa 3: Potlohko

Tässä viimeinen possuruoka tältä erää. Kun muutin kolme vuotta sitten Suomen kaakkoiseen kulmaan, en ollut koskaan kuullutkaan ruoasta nimeltä perunalohko eli potlohko. Totuteltuani ajatuksen muutaman vuoden päätin valmistaa sitä itsekin. Tein osasta etuselkää kuutioita, jotka käytin tähän perinnneruokaan.

Harmi, ettei meillä ole leivinuunia. On meillä puuhelloja, joissa on uunikin, mutta kun emme ole eksperttejä, niin emme ole tohtineet vielä kokeilla ruoanlaittoa niissä. Nuohooja kyllä kovasti rohkaisi ja kertoi itse paistavansa piirakat puuhellan uunissa. Ja voisihan pystyuuniinkiin padan laittaa, pitäisi vaan ostaa sellainen kunnon valurautapata.

Potlohko (3 - 4:lle)

500 g perunoita
1 sipuli
300 g possunlihaa (etuselkää)
1 tl suolaa
n. 4 dl vettä

1. Kuori perunat ja sipuli ja lohko ne.
2. Paloittele possunliha kuutioiksi.
3. Nosta vuokaan kasvikset ja liha ja kaada päälle vettä siten, että perunat ja liha melkein peittyvät veteen.
4. Ripottele päälle suola ja halutessasi pippuria.

5. Paista 150 asteisessa uunissa parisen tuntia.

 

Possuttelua, osa 2: Possun lapa uunissa

Possumaraton jatkuu. Ja ei kannata kauhistua näistä possun osista sillä tämäkin liha valmistui erittäin helposti mureaksi ja ilman pilkkomista. Oletteko kokeilleet? Kamara tuli tosin irrottaa, mutta meillä on lapsuudenkodissa veistelty tinteille talia, joten minua se ei kauhistuttanut, mutta rakas aviomieheni puistatteli vieressä ja käytännössä kieltäytyi naulaamasta sitä puuhun, joten tinttiset jäivät ilman apetta vaan johan tuo kevätaurinko lämmittää.

Samalla kauppareissulla siis etuselän kanssa ostin myös possun lapaa. Moni netistä löytämäni kotikokki oli sitä mieltä, että lapa on parasta kokonaisena kypsennettynä. Kovin huvittavaa oli lukea taisteluita siitä, että mikä on kunnon lihaa ja kenen mielestä ulkofile on mautonta lettua ja toisen mielestä ainoaa oikeata. Ehkä jokainen voisi joskus kokeilla sitä toistakin suuntaa kuin mihin on tottunut.

Possun lavan voi siis kypsentää kokonaisena tai pilkkoa ja käyttää vaikkapa karjalanpaistiin. Itse meinasin ensin tehdä ihan simppelin paistin, mutta päätin sittenkin maustaa lavan pihvimausteella (mustapippuria, paprikaa, timjamia, valkosipulia, valkopippuria). Tuli kiva grillimausteinen fiilis ja tykättiin kovasti. Tosin maustetta olisi voinu olla jopa vielä enemmän. Itse kypsensin lihaa vajaasa 150 asteessa reilun kolme tuntia, mutta hieman korkeampikin lämpö käy ja parituntinenkin ilmeisesti riittää.

Kokonainen possunlapa ja kasvikset uunissa (6:lle)

300 g lanttua
300 g porkkanaa
200 g sipulia
n. 1½ kiloa possun lapaa palana
3 tl suolaa
2 tl pihvimaustetta (suolatonta)

1. Kuori ja pilko kasvikset uunivuoan pohjalle.
2. Hiero lavan pintaan suola ja pihvimauste ja nosta lapa kasvisten päälle.
3. Kypsennä 150 asteessa 2 - 3 tuntia. Noin puolessa välissä (tai kun pinta on saanut hieman väriä) kypsennystä peitä paisti kannella tai foliolla.
4. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja kasvisten kera.

Uunissa possun lapa ja potlohko.

Possuttelua, osa 1: Possu-sienipata

Kun huomasin kaupan mainostavan possupäiviään, päätin rohkaistua kuluttajana ja marssia ostamaan possun etuselkää ja lapaa. Edellisenä iltana tutkin reseptejä ja kehittelin kolme erilaista possuruokaa näistä possun osista.

Tässä osa yksi: Osasta etuselkää leikkasin ohuita suikaleita ja tein niistä tällaisen kermaisen possu-sienipadan. Paistisuikaleista saisi samanmoisen vähemmällä hauduttamisella, mutta ainakin näin hiihtolomalla tai viikonloppuisin on aikaa vaikka vähän haudutellakin. Muuten, tämä kastike toimii täydellisesti myös naudan lihan kanssa, eli kunnon herkuttelukastikkeeseen voisi ostaa esim. naudan paistisuikaleita.

Possukokemuksista rohkaistuneena suosittelen kaikkia kokeilemaan rohkeasti muutakin kuin paistia, ulko- ja sisäfilettä ja kinkkua. Onhan se ekologistakin käyttää muitakin osia kuin vain parhaita paloja. Sitä paitsi, nämä possunosat ovat ihan kunnon lihaa. Joidenkin maiden ruokakulttuurissa sorkat ja saparot elävät omaa elämäänsä mutta suomessa jauheliha ja fileet ovat kotikokkien listoilla. Vai olenko väärässä? Olisi mahtavaa kuulla possukokemuksia myös muilta kotikokeilta!


Kermainen possu-sienipata

voita

300 g possusuikaleita (etuselkää, paistia)
200 g tuoreita herkkusieniä tai iso tölkki säilöttyjä
3 dl vettä
1 luomulihaliemikuutio
1 tlk tomaattipyrettä
ripaus sokeria
1- 2 tl sinappia
1 dl ruokakermaa
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl kuivattua persiljaa

1. Ruskista huoneenlämpöinen, ohueksi suikaloitu liha nopeasti voissa.
2. Lisää herkkusienet ja kullota hetki. Lisää vesi, tomaattipyre ja liemikuutio. Anna hautua noin tunti (paisti 30 min).
3. Mausta sinapilla, sokerilla, valkosipulijauheella ja persiljalla. Lisää joukkoon myös ruokakerma. Hauduta vielä 15 minuuttia.
4. Tarjoa riisin tai keitettyjen kasvisten ja suolakurkun kera.

Suomalaisnaiset ruokaostoksilla

Vuosi sitten on tehty pieni kartoitus, jossa suomalaisten naisten ruokaostostottumukset on luokiteltu. Aikaiseksi saatiin neljä erilaista naistyyppiä, joista osa arvostaa laatua ja nautintoa siinä missä osa nauttii ruoan helppoudesta ja nopeudesta.


Kolmannes suomalaisista naisista kuuluu Henna Herkuttelijoihin, jotka panostavat terveellisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin ja valmistavat ruoan aina itse. Heille on tärkeää olla tietoisia ruoan ainesosista ja laadusta. Ruoanlaitto ja syöminen ovat sosiaalisia tapahtumia ja ruokainnostuksen lomassa on kiva kokeilla uutuuksia ja uusia reseptejä. Hennat ovat todellisia nautiskelijoita ja myös muiden maiden ruokakulttuurit kiinnostavat. Hennaan vetoaa ruokaostoksilla myös estetiikka.

Reilu neljännes meistä on Taina Tasapainoisia, jotka myös valmistavat ruoan itse ja huomioivat ruoan terveellisyyden. He arvostavat perhettään ja hyvinvointiin kuuluu keskeisenä osana tasapainoinen ruokavalio. Itse tehty, kunnon ruoka on Tainojen suosikki, mutta uusia reseptejä he kokeilevat harvakseltaan. Suomalaisia tuotteita arvostetaan, samoin perinteisiä ruoanvalmistusmenetelmiä. Taina hyödyntää tarjouksia.

Viivi Välipala arvostaa helppoa ruoanlaittoa, kokeilee mielellään uutuksia ja ostaa annosruokia. Hän ei viitsi nähdä paljoa vaivaa ruoan eteen ja ostokset hoidetaan ilman kauppalistaa ja ainakin osa ruoasta ostetaan valmiina. Viiviä ei huoleta ruoan terveellisyys tai lisäaineet. Lehtien resepteistä hän nappaa nopeat ja helpot ohjeet. Räväkkä mainonta saa Viivin kokeilemaan uusia tuotteita.

Kipa Kiireisen ruokailua leimaa välipalasyöminen. Ruoanlaittoon ei juuri ole aikaa ja siksi nopeat, edulliset ja helpot tuotteet kulkeutuvat Kipan ostoskoriin - ja luonnollisesti ilman ostoslistaa. Uutuudet eivät juuri kiinnosta eikä ruoalla hienostelu muuteenkaan.


Itse olen vahva sekoitus Hennaa ja Tainaa. Melkein voisi sanoa, että olen arki-Taina ja viikonloppu-Henna. Varmasti kuitenkin elämän vahtelevissa tilanteissa löytää itsestään myös muita puolia. Automatkoilla Viivi valtaa minut ja voin syödä epäterveellisiäkin snackeja ihan huoletta. Ehkä kotoa poissaoleminen on loistava tekosyy olla kerrankin välittämättä tyydyttyneistä rasvahapoista sun muista.

On kiva teitää, että suurin osa suomalaisista naisista kuuluu tiedostavaan ruoanlaittajien joukkoon. Ihmeellistä on kyllä se, että makkara on edelleen kotiäitien hitti ja einespyöräyköitä kuluu kasvavaan tahtiin. Eihän se niinkään voi olla, että Kipat ja Viivit vetää eineksiä koko kansan edestä.

Vähän aikaa sitten eräs mies totesi tilapäivityksessään näin: "Alettaisko kaikki ostaan luomua, please? Poistuis tuo paska markkinoilta" viitaten tähän Taloussanomien artikkeliin. Me kuluttajat emme ole vielä täysin ymmärtäneet jaloilla äänestämisen vaikutusta. Voimme valittaa siitä, kuinka hyllystä ei löydy vaikkapa tiettyä tuotetta kotimaisena, mutta nappaamme silti sen ulkomaisen vastineen. Tai että einespyöryköissä on liian vähän lihaa, mutta otamme silti paketin, koska parempaakaan ei ole tarjolla. Mitäpä jos sen tuotteen jättäisi kokonaan hyllyyn, jos juuri haluamaasi tuotetta ei ole saatavilla. Silloin viesti siitä, mitä todella haluamme syödä, alkaisi mennä perille.